lauantai 28. toukokuuta 2016

Kesäfiiliksissä

Mun kunnon kuulumiset ovat jääneet blogissa aika vähiin. Aika hyvin mun kuulumiset selkeni parin viikon takaisessa puhelimen tyhjennyksessä, mutta varmasti jäi muutamia asioita auki. Ei sillä, että tässä olisi tapahtunut jotakin merkittävää. Aika samaa rataa on mennyt koko loppukevät viimeisimmästä kuulumispostauksesta maaliskuun loppupuolelta.

Kuva huhtikuulta - ei näytä siis tältä juuri nyt täälläpäin :D


Kuten varmaan tiedossa on, oli mulla 7 viikon työssäoppijakso huhtikuun puolivälistä aina eiliseen saakka. Ensimmäiset viikot olivat aikamoista hakemista, mikä on ihan ymmärrettävää. Nyt viimeiset viikot ovat menneet "kuin vettä vaan". Meitä oli yhteensä 3 opiskelijaa harjoittelemassa, joista kaksi oli ensimmäisen vuoden. Sovimme sitten niin, että olemme vuoroviikoin salissa. Eli emme olleet juurikaan samaan aikaan samassa paikassa. Pakkaa sekoitti jo aika alussa pieni äksidentti, joka johti lopulta siihen, että kaverini oli noin 4 viikkoa salissa ja 3 viikkoa keittiössä, ja minä päinvastoin. Tällä viikolla olin yhden päivän salin puolella tehdessäni näyttöä ja kyllä se on nyt entistä selkeämpää, että mielummin valmistuisin tarjoilijaksi kuin kokiksi... Onhan sitä keittiössäkin oppinut hirmuisesti uutta ja saanut mukavasti vastuutakin. Yhtenä päivänä vastasin nimittäin lähes täysin itsenäisesti lounaasta. Tuo oli kylläkin hiljaisempi päivä, joten toistakymmentä lounasannosta meni ihan helposti. Mutta auta armias kun tuli sellainen yli 10 henkilön ryhmä lounaalle.... Silloin sysäsin vastuun mielummin jollekin kokeneemmalle! :D Eilen mulla oli sitten keittiönäyttö ja arviointi, josta sain tasaista kakkosta jokaisesta kohdasta. Yksi hieman epäselvä kohta oli mun ja arvioijien välillä, jota en kuitenkaan kokenut tarpeelliseksi alkaa setvimään enempää - jos joku kokee mulla olevan tietynlainen piirre, niin en sille voi mitään. Mun työssäoppipaikka näin yleisesti oli kyllä oikeastaan paras mahdollinen mulle ensimmäiseksi paikaksi: sain ohjausta, opin ja porukka oli todella mahtava, juuri sellainen mikä varmasti joka paikassa on.





Mun ensimmäinen vuosi ammattikoulussa alkaa muutenkin olemaan kohta pulkassa. Tai itse asiassa, oon tehnyt jo kaikki ammattikouluun liittyvät asiat. Ainoastaan ensi vuoden valinnaiset, joita olen jo alustavasti tutkaillut Wilmasta, katsotaan ensi viikolla koulussa. Lukiokin mulla on tän vuoden osalta aika loppusuoralla: matikan kakkoskurssi saatiin päätökseen reilu viikko sitten - kokeen numero olikin hitusen parempi kuin ensimmäisen, vaikka itsenäisesti opiskelinkin yli puolet kurssista - ja englannin kakkoskurssinkin koe tuli tehtyä tällä viikolla. Ensimmäisen kurssin koe ei ollut kovin kehuttava, eikä tästäkään varmaan kummempaa numeroa tule... Jäljellä onkin enää psykologian vapaasti valittavan kurssin, sosiaalipsykologian, kertaustunti tiistaina ja kurssikoe keskiviikkona. Kokeenpalautus jää luultavasti jälleen väliin, mulla kun ei keskiviikon jälkeen ole enää varsinaista koulua, mutta saahan sen numeron tietoonsa muutenkin. Keskiviikko on virallisesti mun vuoden viimeinen koulupäivä, tosin torstaina tehdään yrittäjyysporukalla reissu Tampereelle. Päivä sisältää pari yritysesittelyä ja huvittelua Särkänniemessä. Kaikki eivät lippua Särkänniemeen osta ja olen itsekin vielä fifty-fifty -tilanteessa sen suhteen...


Mitäs teille kuuluu? Kouluhommat jo kaikki tehty? ;)

perjantai 20. toukokuuta 2016

Summer Bucket List 2016

Mun mielessä on jo pitkän tovin pyörinyt idea Summer Bucket Lististä. Jalustin.netin innoittamana moni muukin on innostunut asiasta ja nyt kun mitään muutakaan kirjoitettavaa ei ole, niin ajattelin itsekin kirjoittaa mun "kesäsuunnitelmat" ylös. En takaa näiden kaikkien toteutumista, mutta ehkä tämän avulla saisin hieman tsempattua itseäni tekemään. Sovitaanko vaikka niin, että elokuun lopulla katson omassa postauksessaan, että mitkä kohdat toteutui ja mitkä ei - perusteiden kera?

Tämän viikon tunti siiretty kahden viikon päähän minusta riippumattomasta syystä, jota en kuitenkaan koe tarpeelliseksi kertoa blogin puolella. Syy on kuitenkin 110% ymmärrettävä :)


(C) Roosis
1. Vietä huikea leiriviikko
Tämän pitäisi olla helppo nakki. Vaikka leiriläisillä on aika iso ikähaarukka ja porukkaa on ympäri Suomea (Keuruu-Nurmijärvi, mikäli oikein muistan) aivan kuten viime vuonnakin, eikä kaikki ole läheskään saman tasoisia, niin mulla on fiilis, että porukka hitsautuu hyvin yhteen - viimeistään leirin ekoina päivinä. Tai sitten jakaudutaan kahteen ryhmään - viime vuoden kasileiriläiset ja uudet, hah :D

2. Vietä mukavat 3 viikkoa päiväkodissa
Mikäli joltakulta on mennyt ohi, niin sain töitä kaupungilta kesäkuun ajaksi ja työpaikkana kaupungin tietääkseni suurin päiväkoti. En ole ollut juurikaan lasten kanssa tekemisissä, joten vähän ristiriitaisin fiiliksin oon menossa töihin.. :')


3. Käy kuvaamassa jotkin kisat
Mun kesiin kuuluu harmittavan vähän hevosia. Lähiseudulla ei myöskään ole ihan hirveästi mitään hevostapahtumia. Tarkempi katselu kertoo kuitenkin muuta: Keuruulla on kesäkuun puolessa välissä 2-tason kenttäkilpailut ja samana viikonloppuna on paikallisravit Mäntässä. Ravipäivä on lauantai ja lauantaina on myös kenttäkisojen este- ja koulukokeet. Molempiin haluaisin päästä, saa nähdä miten loppujen lopuksi käy! Raveja en ole ikinä kuvannut, vaikkakin syksyn näyttelyissä otin ensikosketuksen ravikuvaamiseen, sillä yksi varsoista esitettiin ajaen.

4. Näe kaukanakin asuvia kavereita
Mulla on paljon kavereita myös kotikunnan ulkopuolella. Tai no, paljon ja paljon. Muutama hyvinkin tärkeä, joita tulee nähtyä aivan liian harvoin! Tampereella asuu eräs vanha tallikaverini Hanna ja Etelä-Suomessa asuvia LottaaJuuliaa, Alisaa ja Janinaa pitäisi myös käydä moikkaamassa. Etelään lähtiessäni tarvitsisin tosin yöpaikan ja kaiken lisäksi työt tuntuu meillä (tai siis niillä, joilla se työ ensinnäkin on ;D) olevan eri aikoihin. Lisäksi kulkemista vaikeuttaa iki-ihana VR, joka on lakkauttanut junavuoroja meiltä oikein urakalla.


5. Kuvaa niin paljon kuin mahdollista
Hävettää myöntää, mutta tartun kameraan jopa hävettävän vähän - jopa kesäisin. Aina on mukamas jotain muuta hommaa. Nyt pitääkin ottaa itseään niskasta kiinni!

6. Pidä blogi hengissä
Kuten varmasti olette huomanneet, niin kesällä mun kirjoitustahti hidastuu huomattavasti. Ei vain ole asiaa, mistä kirjoittaa. Jospa nyt yrittäisin julkaista edes pelkkiä kuvia, jos muuta kerrottavaa ei ole?

Toisiksi viimeisin ratsastuskerta Katilla lokakuussa 2014 - tämän jälkeen oli vain kisat pari päivää myöhemmin. (C) Minka
7. Ratsasta hevosella, jolla et ole ikinä ratsastanut tai ratsastanut pitkään aikaan
Hieman haastetta peliin ;) Ponilaaksossa ei ole oikein uusia hevosia mulle - paitsi Jolly ja Minty, mutta kaikille taitaa olla selvää miksi en näillä kahdella voi mennä - mutta pidempi, eli vähintään vuoden (< toukokuu 2015) tauko mulla on muutamastakin hevosesta: Lätystä, Liekistä, Katista (tähän en laskenut viime kesäistä vikellystä), Nemosta ja Ruuvista. Tai mistäs sitä tietää, intoudunko ilmoittautumaan jonkin toisen tallin tunnille kesällä!

8. Älä pala
Faktahan on se, että palan todella herkästi, kuten olen maininnutkin joskus. Tänä vuonna on jo yksi palamiskerta, joten yritän vältellä toista. Saa nähdä miten käy, sillä unohdan aina laittaa aurinkorasvaa ja loppukesästä on ulkotöitä tiedossa, eikä auringonpaisteessa työskentely takki/huppari päällä oikein innosta.... :D

9. Käy lenkillä tai urheile muuten vähintään kerran viikossa
Nyt herranjumala se ahteri ylös ja treenivaatteet päälle! Oon aina ollut todella huono ihminen liikkumaan ja yläasteella alkaneet polvi- ja lonkkavaivat ovat myös estäneet hölkkälenkit. Tykkään kyllä juoksemisesta, hölkkäämisestä ja yleisurheilusta muutenkin, siitä kertoo mun monet osallistumiset kaupungin koulujen yleisurheilukisoihin joka vuosi (korkeus- ja pituushyppy sekä juoksu matkoina 60m ja 800m, kerran pari myös kuulantyöntö ollen häntäpäässä ja alaluokilla pallonheitto). Pari mitalia tuli tuolloin napattua, kultaa korkeudesta ja pronssia 800 metriltä, joten harmittaa kun ei ole pitkiin aikoihin päässyt kunnolla urheilemaan!


10. Leivo
Oon jotenkin innostunut leipomaan työssäopin aikana entistä enemmän. Tykkäsin hommasta kyllä aikaisemminkin ja esimerkiksi koulussa tykkäsin tiimissä olla se, joka leipoo sämpylöitä tai muffinsseja. Kotona laiskistun, eikä tule leivottua. Nyt oon jo aikaisin keväällä päättänyt leipovani - ja ehkä tehdä jotain postauksen tynkääkin.

11. Tee lukijoiden toivoma postaus
Harvemmin saan toiveita, mutta mikäli saan toteutettavissa olevan ehdotuksen, niin ehdottomasti sen toteutan! Ei muuta kuin miettimään sopivaa postauksen aiheitta ;)

sunnuntai 15. toukokuuta 2016

Ootko vielä hengissä ja mukana?

Kevätkausi sen kun lähenee loppuaan, sillä perjantaina oli kevään toiseksi viimeinen tunti. Pelkäsin hieman myöhästyväni, sillä pääsin töistä vasta viideltä. Hyvin kuitenkin kerittiin ja olin itse asiassa ensimmäisenä valmis jo viisi minuuttia ennen tunnin alkua. Ryhmä oli viime viikolla sopinut loppukevään tunneista ja itselle tuli pienenä "yllätyksenä", että mentiin tällä tunnilla maastoon. Sen vuoksi mulla ei ole juurikaan mitään kerrottavaa, eli postaus jää aika lyhyeksi. Tunnille mulle oli laitettu Delhi. Poni oli nopeasti harjattu ja itsekin puin vain kypärän, turvaliivin ja kengät jättäen chapsit ja kannukset talliin ja pian käveltiinkin jo kentällä. Meitä oli vetäjän lisäksi maastossa vain neljä ratsukkoa - minä Delhillä, kaksi viime kesäistä leirikaveria Sepolla ja Katilla sekä minua vuoden nuorempi tyttö Macylla. Järjestykseksi päätimme Macy, Kati, Seppo, Delhi - ihan vain siksi, että jos Delhi onkin vauhdikkaalla tuulella, niin on rauhallinen hevonen edessä hidastamassa, Seppo kun on oman kokemukseni mukaan todella rauhallinen maastossa (Maastoon sain Sepon ja se oli todella kiva, ei liian reipas muttei liian laiskakaan. Ylämäet usein rämmittiin ylös Sepon pysähtyessä mäen jyrkimmässä kohdassa, enkä voinut olla yhtään nauramatta! // 25.7.2015). Kyselin jälleen hieman etukäteen, että millainen Delhi on maastossa. Onhan se pariin kertaan ollut samaan aikaan maastossa kuin minä jollakin toisella hevosella, mutta eipä ole tullut katseltua, että millainen se on - Delhi kun on yleensä aika häntäpäässä.



Tein havainnollistavan kuvan meidän reitistä - en tiedä tekeekö tällä mitään. Olisin mieluummin laittanut Sports Trackerin päälle vauhteineen päivineen, mutta mulla ei ollut mitään taskua mihin laittaa puhelin. Viime kesänähän mulla oli puhelin chapsissa, mutta nyt kun mulla on isompi puhelin ja tiukemmat chapsit niin sitä oli turha edes kuvitella. Käteen kiinnitettävää urheilukoteloa olen vähän harkinnut ja sopiva onkin myös löytynyt. Onko kellään kokemusta niistä? Joka tapauksessa, käveltiin ehkä viitisen minuuttia, ennen kuin alettiin ravaamaan. Kuvaa kun katsoo niin lähdettiin tallilta länteen ja risteyksestä käännyttiin pohjoiseen. Vähän risteyksen jälkeen oli ensimmäinen ravipätkä ja ravailtiinkin hyvä tovi, jonka jälkeen oli hieman jyrkempi alamäki. Alamäen jälkeen oli pieni nousu, jonka puolivälissä otettiin ensimmäinen laukka. Mäki ei siis ollut kovinkaan jyrkkä. Delhiä ei kovinkaan paljon tarvinnut patistella laukkaan, pikemminkin sain pidätellä ettei mentäisi ohi Seposta. Tehtiin tuollainen silmukka, jollaa otettiin kaksi eri laukkapätkää, joista jälkimmäinen oli reippaampi. Tämän jälkeen tultiin ensimmäiseen risteykseen. Käveltiin jonkin aikaa, kunnes ravattiin taas pätkä tien reunaa. Tämän jälkeen tuli pidempi pätkä käyntiä, ennen kuin hieman ennen isoa tietä käännyttiin metsään. Ravattiin sitten pidempi pätkä, kunnes tultiin tielle. Käveltiin sitten tyypilliselle laukkasuoralle. Tällä kertaa tultiin kuitenkin eri suunnasta, jolloin laukan määrä väheni - jyrkähköön alamäkeen kun ei viitsi hirveästi laukata. Otettiin hieman rauhallisemmin ja yritin parhaani mukaan jättää hieman väliä muihin, ettei oltaisi ihan hännissä kiinni. Suoran lopulla oltiin kuitenkin jo oikeastaan Sepon rinnalla, joten sain jarrutella aika reippaasti. Loppumatka tallille sitten käveltiin.

Vaikka meillä olikin vähän rauhallisempi lenkki, niin se tuli oikeastaan todella hyvään saumaan. En olisi jaksanut mitään tehokoulutuntia ja tuo maastokin sai sopivasti mun paikat jumiin. Eilen olikin kiva olla töissä, kun reidet ja yläselän lihaksia särki.. Kesällä sitten reippaampi lenkki ;) Kuulinpa maaston jälkeen myös lauseen "Senja oli yllättävän hiljaa koko matkan", yleensä kun olen ryhmän puheliaimpia. Monta kertaa letkan etuosasta kuului otsikossakin vilahtanut kysymys, että onko Senja vielä elossa/mukana... :D Ensi viikolla sitten tosiaan on kevätkauden viimeinen tunti, joka on myös sovittu etukäteen. Silloin kavutaan hevosten selkään ilman satulaa ja kentällä on myös muutama este! Hieman jännityksellä odotan mitä tunti tulee pitämään sisällään - jospa nyt olisi alla rauhallisempi hevonen, mitä viime kesänä. Ei sillä - minähän kapuan sen hevosen selkään mikä mulle on laitettu. Toivon mukaan... Viime viikolta jäi myös yksi rästitunti, saa nähdä milloin kerkiän sen ratsastamaan.

torstai 12. toukokuuta 2016

Puhelinkuvia keväältä

Kevät on tullut pikkuhiljaa ja vapusta eteenpäin ollaankin saatu nauttia joka päivä auringosta kunnolla, lämpötilan kivutessa reippaasti kymmenen asteen yli. Parina päivänä on hieman ukkostanutkin jo sadekuurojen kera, joten eiköhän se kesä sitten jo ole täällä. Tähän väliin onkin hyvä tyhjentää puhelin kaikista kuvista, sillä niitä on kertynyt paljon! Tässä ei edes ole kaikki kuvat... :D Tää postaus on kirjoitettu osin puhelimella, jonka vuoksi saattaa olla muutamia kirjoitusvirheitä.


1. Kävin kuvailemassa maaliskuun alussa, enoo tainnut kuvia edes julkaista? // 2. Hakekaa kätilöt oon lukenut pariinkin otteeseen ja sarjaakin katsonut jonkinverran. Tämä toinen kirja on mielestäni parempi kuin ensimmäinen.


5. Ai että, melkein jopa ikävä Sokos Hotel Tornin ravintolan ruokia! // 6. Ei ollut rautatieasemalla ruuhkaa yhdeksän jälkeen hiihtolomalla. // 7. Edelleenkin tykkään näkymästä! Voi vain kuvitella miltä kesällä näyttää.


9. Yläasteella hälytyksen aiheuttajana kuuma vesi, nyt höyläyspöly. // 10. Seppälän tilat on omalla tavallaan nätit ja erilaiset. Tuosta aukosta pääsee kentälle ja kentän läpi talliin. // 11. Mistäköhän saatiin yrittäjyystiimin kanssa tämmöset - paras myynti?


13. Ennen työssäoppia mun päivät alkoi monesti vasta 12-14 aikaan, kerran tai kaksi viikossa aikaisemmin. // 14-16. En tiedä olenko maininnut täällä vasemman lonkan epämääräisistä kivuista. Kävin huhtikuun alussa ennen työssäoppia Tampereella ortopedillä, kun röntgenissäkään ei mitään näkynyt. Diagnoosi oli keskimmäisen pakaralihaksen heikkous, jonka takia lihas hankaa lonkkaniveleen aiheuttaen kipua. Ei muuta kuin lihastreeniä vain! :D


17. Tästä alkoikin viikon mittainen sairastelu...


22. Eikös enkun tunnilla olekin hyvä tehdä äidinkielen novellianalyysiä? // 24. Löydettiin Hevosmessuilta sunnuntaina söpöt ratsastushousut - ei värin, vaan koon takia!


25-27. Viikkoa ennen työssäopin alkua multa poistettiin viisaudenhammas. Ihan normaali toimenpide, kuitenkin normaalisti noin vartin homma venyi lähes tuntiin, vaati viisi puudutuspiikkiä ja poraamista. Normaalistihan poraa ei ilmeisesti tarvita, mutta tällä kertaa oli isompi operaatio. Poski turvotteli viikon ja tikkien poistoon mennessä (9vrk) turvotus oli laskenut oikeastaan täysin.



35. Mun kokintaidot ei riitä tätä pidemmälle. Toisella työharjoitteluviikolla olin keittiössä ja tein muille harjoittelijoille ruuat.


39-40. Mun vakiohomma keittiössä: jälkkärivastaava. Menee niin mangorahkat kuin suklaamoussetkin ;)


43-44. Tajusin tuossa, että matikan koe on tulossa ja pitäisi tehdä tehtävät ja käydä tunneillakin. Johan niitä tehtäviä oli työharjoittelun aikana tullutkin! Ihan kaikkia en osannut, vaikka koko illan pähkäilin.


45. Kokkia musta ei saa kyllä tekemälläkään - se salipuoli on kyllä enemmän mun juttu! // 46. Ei ollu lukion käytävällä paljon ruuhkaa...



54-56. Oltiin maanantaina Jyväskylässä taas hammaslääkärin takia. Sää suosi ja päädyttiin kiertelemään kauppoja. Ei mun mukaan kyllä pitänyt sieltä lähteä mitään, mutta kyllä sieltä jotain näköjään tarttui matkaan... :')


58. Köyhät ritarit <3

perjantai 6. toukokuuta 2016

Mestaruuskirous

Heti alkuun on pakko todeta, että kesä taitaa nyt olla virallisesti täällä. Lämpötila on oikeastaan koko tämän viikon huidellut parinkymmenen asteen tienoilla, aurinkoa on riittänyt ja sadekuuroja on tainnut olla vain pari. Niin ja onnistuin myös palamaan! Se on se virallinen kesän alkamisen merkki omalla kohdallani, minä kun tuppaan palamaan heti, kun lämpötila kohoaa auringonpaisteesta. Alkuviikon onnistuin välttelemään aurinkoa töissä, mutta torstaina kisoissa sitä oli hieman haasteellista vältellä... :D


Torstaina tosiaan olin seuran estemestaruuksissa. Oltiin kerrankin ajoissa tallilla, puoli yhdentoista maissa, jolloin minimestaruusluokka alkoi. Katsoinkin muutaman ratsukon radat, jolloin huomasin kellon juosseen hurjasti liikaa. Äkkiä tallin kautta poniruunien tarhalle ja varttia myöhemmin oltiinkin tallipihalla harjauspuuhissa. Nopea varustus ja kävelemään maneesille, sillä lähdin luokan kolmantena. Kerkesin kävelemään ja ravailemaan hetken, kunnes menin radankävelyyn. Rata oli todella simppeli: yksi sarja, kaksi suhteutettua linjaa ja uusinnassa lisäksi kolmas kaareva linja. Oksereita kaksi, loput pystyjä. Aika samanlaisia teitä oli, mitä lokakuun kisoissakin oli. Takaisin maneesiin hieman venyneen kävelyn jälkeen ja heti ravia. Tiedä sitten mitä Makkaraa taluttanut Netta oli tehnyt ponille, sillä se tuntui huomattavasti reippaammalta mitä hetkeä aikaisemmin. Ravasin hetken, jonka jälkeen otin laukkaa. Ja ponihan laukkasi! Unohduin vain fiilistelemään sitä laukkaa, kunnes tajusin sitten alkaa hyppäämäänkin. Hyppäsin kahdesti pystyn, ensimmäisellä kerralla leiskautettiin hirmuisen kaukaa hyppyyn ja toisella kerralla saatiin parempi. Okserille otin yhden hypyn kiireessä, sillä mun piti mennä jo odottamaan kentälle - hyvä etten laukassa poistunut maneesista! :D

(C) Netta
(C) Netta
(C) Minka
(C) Minka
Se hyvä fiilis katosi sitten kentällä kuin tuhka tuuleen. Verkkaesteelle saatiin vielä ihan ok hyppy, mutta varsinaiselle radalle poni hyytyi täysin. Tätä hyytymistä lisäsi vielä se, että tajusin aika alkuradasta kärsiväni nestehukasta: sormia pisteli ja pelkäsin pyörtyvänikin, lämpötila kuitenkin lähenteli 20 astetta. Hypyt oli huonoja hitaan vauhdin takia ja kaarteissa jäätiin laukkaamaan paikalleen. Tai oikeastaan, hyvä että laukka edes säilyi. Ihme, että päästiin perusrata puhtaasti! Uusinta oli lyhyt, neljä estettä (joista yksi sarja). Silti me saatiin kulumaan siihen lähes 40 sekuntia, kun sijoittuneilla aikaa meni reippaasti alle 30 sekuntia. Hitaan uusinnan kruunasi juuri ennen viimeistä estettä alkanut paikallaan pomppiminen.. Yli kuitenkin päästiin ja myös uusinta puhtaasti. Tietysti alkuun sapetti ja manasin estemestaruuskirousta. Olisin niin tahtonut Rutulla mennä mestaruuksiin ja Makkarakin tuntui niin hyvältä tunneilla ja verkassa, mitä tapahtui radalla? Omat voimat oli toki ihan lopussa, mutta olin juuri tullut verkastakin, jossa oma olo oli todella hyvä... Videota radasta ei onneksi ole ollenkaan, tosin eipä siinä paljon mitään nähtävää olisi ollutkaan... Lopullinen sijoitus 12/17 luokan hitaimmalla uusinta-ajalla - edellinen ratsukko oli neljä sekuntia nopeampi ja voittajan peräti 13 sekuntia. Ja itse asiassa voiton vei Makkara toisen ratsastajan kanssa! :D

(C) Minka
(C) Netta
(C) Minka
Päivän edetessä aloin olemaan tyytyväisempi rataan. Ensimmäinen tuplanolla estemestaruuksissa ja estetuntejakin Makkaran kanssa vain viisi ennen kisoja, vertaa Rutulla ties kuinka paljon enemmän. Seniorimestaruusluokan aikana en kerennyt ajatuksia niin hyvin vielä selvitellä, mutta kisojen jälkeen istuskeltiin Netan kanssa Rutun tarhan edustalla pitkä pätkä, jolloin mietin rataa. Mihinkään järkevään lopputulokseen en päässyt - paitsi että pakkohan siihen rataan on olla tyytyväinen! Oma ratsastus oli kyllä niin hanurista, en edes muista milloin olisin ratsastanut noin huonosti... Ei oo oikein kisat tänä vuonna lähteneet hyvin käyntiin, ehkä syksyllä kunnon tsemppi päälle? Ja ehkä silloin olisi se tutumpi ratsukin alla.