torstai 30. kesäkuuta 2016

Osaisitko kuvitella itseäsi hevosalalla? [kysymyspostaus]

Kysymyksiä sain aika mukavasti hieman jokaisesta aihepiiristä. Hieman jouduin yhdistelemään samanlaisia tai samankaltaisia kysymyksiä, mutta huomattavasti vähemmän kuin aikaisemmin. Vastaukset on jaoteltu - ensimmäisenä on hevosaiheiset, toisena lifestyleaiheiset ja viimeisenä "randomimmat" kysymykset, jotka ei sopinet oikein kumpaankaan lokeroon. Toivottavasti näistä vastauksista saa lisää tietoa minusta kuin mitä blogista on aikaisemmin ollut mahdollista lukea!

H E V O S A I H E I S E T

Osaisitko kuvitella itseäsi hevosalalla?
- Aivan hyvin. Tällä hetkellä kuitenkin asia tuntuu aika kaukaa haetulta, mutta mikään ei estä tätä tulevaisuudessa joko vakituisena työnä tai esimerkiksi viikonloppuvuoroina. Nyt kuitenkin tähtään muihin hommiin.

Mikä on ollut kallein ratsastusvarusteesi?
- Hieman häpeän myöntää, mutta muistelisin kalleimman ratsastusvarusteeni olevan jotkin ratsastushousuistani... :D Jos turvallisuutta miettii niin sen kuuluisi olla kypärä tai turvaliivi, mutta ehei...

Haluaisitko oman tai vuokraponin/-hevosen?
- Omaan hevoseen mulla ei tällä hetkellä riittäisi aika, vuokrahevonen voisi olla ihan ajankohtainen, mikäli täältä vain löytyisi sopiva. Etenkin näin kesällä olisi kiva päästä ratsastamaan tuntien ollessa tauolla. Tulevaisuudessa oma hevonenkaan ei olisi mikään mahdottomuus, mikäli vain rahaa ja aikaa löytyy.

Millaisen hevosen haluaisit, jos saisit ihan millaisen tahansa?
- Monipuolisen, tasaisen ja hyväluonteisen. Kooltaan joko iso poni (140-148cm) tai iso hevonen eli 160 senttinen tai isompi. Suhteellisen potentiaalinen myös kisoihin. Värillä ei ole mitään väliä, kunhan ei ole kimo... Rodullakaan ei mitään väliä, ei nyt ehkä kuitenkaan mitään friisiläistä tai muuta vastaavaa, jotka eivät ole niitä monipuolisimpia hevosia käyttöominaisuuksiltaan. Tasoltaan mielellään mua osaavampi, eli noin heA/110cm - ei kuitenkaan haittaa vaikka olisi osaamattomampikin, kunhan hevosen on mahdollisuus kehittyä.

Mikä on ollut korkein ratsastamasi hevonen? Entä pienin?
- Korkein on ollu noin 175 senttinen tanskalaisruuna Kössi, jolla ratsastin 2 vuotta sitten yhden (este)tunnin Seppälässä. Nyt ruuna on asustellut Niihama Ridingissa Tampereella pari kuukautta. Pienimmästä ponista en ole aivan täysin varma, mutta kyseessä on jokatapauksessa shettis! :)
Kössi heinäkuussa 2014 (C) Hanna N. / Pia N.
Mikä on mielestäsi vaikein tähän mennessä opittu asia ratsastuksessa?
- Paha kysymys! Ratsastuksellisesti vaikein on varmaan ohjat ja niiden pituus. Mulla usein venyy ohjat tunnin edetessä liian pitkiksi tai ratsastan koko tunnin "pitkällä" ohjalla. Liikkeellisesti vaikein taitaa olla sulku- ja avotaivutukset. Teoriassa osaan nämä molemmat kyllä ja molempia on tullut tehtyäkin - enemmän tai vähemmän. Ne vain tuottavat mulle eniten päänvaivaa, ainakaan en keksi mitään "vaikeampia" liikkeitä.
Ensimmäisiä sulkutaivutuksia 2015 (C) Pinja N.
Ootko koskaan tippunut tosi pahasti? Pahin tippumisesi?
- Tosi pahasti tarkoittaa tässä ilmeisesti murtumien yms. saamista tippuessa, vai? Ihan näin pahasti en ole tippunut, mustelmilla olen tähän asti selvinnyt. Kaksi kertaa olen tippunut vähän pahemmin. Puolisentoista vuotta sitten tipuin kyllä suht vaarallisesti Mussulta oikea poski edellä esteen yli, mutta tässä ei käynyt kuinkaan. Hetkellisesti näkö oli huonompi oikeassa silmässä, mutta mitään sen vaarallisempaa ei käynyt. Lähellä oli, ettei poski osunut esteeseen! Viime kesänä taas tipuin Baltsulta suoraan häntäluulleni, mutta mitään murtumaa ei ilmeisesti tullut - en tosin käynyt ikinä lääkärissä sen vuoksi, pystyin kyllä kävelemään yms. aivan normaalisti. Haalea mustelmahan mulla vielä on, tosin kivuton sellainen. Harvemmin se kuitenkaan kipuilee mitenkään.
Heinäkuu 2015 (C) Inka K.
Hauskin tippumisesi?
- Tää nyt ei oo tippuminen, mutta lähellä sitä. Olisikohan ollut syyskauden 2014 viimeinen tunti, jonka menin Sepolla ilman satulaa. Teimme saksia, jossa tasapainoni sitten hieman petti ja otin ensimmäisestä asiasta kiinni mikä käsien ulottuvilla oli välttääkseni maahan mätkähdyksen. No siinä oli sijaisella ja varmasti muullakin ryhmällä hieman naurussa pidättelemistä, kun roikuin hevosen kyljellä pitäen käsillä lonkkakyhmystä kiinni toisen jalan ollessa hevosen sä'ällä... Onhan noita leikkituntien alas luisumisia tapahtunut paljonkin, mutta ne ovat niin mitäänsanomattomia, etten ole niitä mieleeni painanut. "Kunnon" tippumiseni eivät ole olleet kovinkaan hauskoja :D

Kuinka monesti olet tippunut?
- Nopealla laskulla viisi kertaa ja siihen päälle suunnilleen saman verran leikkituntien alas luisumisia.

Ajattelitko ratsastaa leirin lisäksi muualla (enemmän kun esim. kerran jollain kaverin hepalla tms), jos ajattelit niin missä?
- En ole ajatellut. Mun kesä täyttyy niin suuresti töistä ja muista hevosten ulkopuolisista asioista, että säännölliset ja epäsäännölliset heppailut jäävät luultavasti vain leiriin rästitunninkin peruuntuessa töiden takia. Tai mistäs sitä koskaan tietää, jos edes kerran kerkeäisi jonnekin muualle tässä loman aikana. Aika paljolti se riippuu vanhemmistani, jotka vastaavat tuosta kyytimispuolesta, aika epätodennäköiseltä kyllä näyttää.

Jos saisit ratsastaa viiden bloggaajan hevosella, keitä nämä hevoset olisivat?
- Piti oikein avata lukulista ja katsoa, että mitä blogeja mun lukulistalla oikein on! Pelkäsin jo hetken, etten löytäisi ainuttakaan hevosta jolla tahtoisin ratsastaa, mutta löytyihän sieltä. Ehdoton ykkönen on Sennin Molla, kakkosena Pinjan Lilli, kolmantena Annin Pinkki, neljäntenä Kaktun Futura ja viidentenä Roosan Fiona.
Fiona kesällä 2014
Jos sun "pitäisi" käydä tunneilla jollain sellasella tallilla, jossa et oo ikinä käynyt, mikä paikka kiinnostais/mihin menisit?
- Vaikea kysymys. En ole miettinyt asiaa mitenkään suuremmin - eihän uusi talli ole mitenkään ajankohtainen ainakaan vielä pariin vuoteen. Hyviä vaihtoehtoja näin äkkiseltään katsottuna voisi olla Lempäälän Ratsastuskoulu ja Mennalan Ratsutila Saakoskella. Mennalan leiriä itse asiassa tuli harkittua tuossa viime syksynä, eli sen puolesta on talliin tullut tutustuttua.

Miksi vaihdoit tallia? Ikävöitkö jotain edelliseltä tallilta, mitä?
- En tiedä kuinka moni tietää syitä mun tallinvaihtoon, luultavasti en tässä blogissa juurikaan ole asiasta kirjoittanut. Munhan ei alunperin pitänyt edes vaihtaa Ponilaaksoon, mutta parin irtotunnin jälkeen mieli kuitenkin muuttui sekä minun että vanhempieni kohdalla. Oltiin kaikki huomattu, että mun kehitys oli tyssännyt oikeastaan täysin. Olen ihminen, joka haluaa oppia uutta, eikä vain junnata paikallaan. Mitään muuta varsinaista syytä en ole vaihtoon keksinyt näin reilun kahden vuoden jälkeenkään.
Totta kai sitä ikävöi vanhoja talleja, joissa on ratsastanut vähänkin pidempään. Mikkolassa kuitenkin opin kaikki perusasiat ja sain vietyä niitä jonkinverran eteenpäin. Meillä oli oma porukka siellä, jonka kanssa touhuttiin. Jotenkin ikävöin sitä tallityttömeininkiä. Ja tietenkin hevosia.
Kesäkuu 2012 (C) Jenny O.
Onko Ponilaaksossa hevosia, joista et tykkää yhtään? Ja jos on, niin miksi et tykkää?
- En voi sanoa varsinaisesti etten tykkää jostain tietystä hevosesta. Joo, myönnetään että olen saattanut sanoa monestikin vihaavani/inhoavani jotain hevosta, mutta nyt oon vähän kasvanut tuosta vaiheesta yli ja tyydyn siihen mitä on tarjolla. Jos kuitenkin pitää nimetä joitakin hevosia, joista en pidä, niin siihen taitaa lukeutua vain Mussu, Balle ja Ruuvi. Kahteen ensimmäiseen mulla on pieni pelko aikaisempien tippumisteni vuoksi. Maasta kaikki kyllä sujuu ilman mitään, mutta auta armias jos pitää selkään kavuta... Mussun kanssa tilanne on jo hieman helpompi, sillä menin sillä alkutalvesta yhden puomitunnin - silloinkin vuorauduin turvaliiviin, vaikka tavallisesti käytän liiviä vain hypätessä ja maastossa. Se loi mulle jotenkin turvallisemman olon :D Ruuvi taas ei tunnu jotenkaan omanlaiselta ratsastuksellisesti. Osaahan se, mutta en osaa itse ratsastaa sitä oikein mitenkään, vaikka parempaan ollaan kuitenkin menty tässä parin vuoden aikana.
Heinäkuu 2015 (C) Minka P.
Mikä on sun lempihevonen/poni Ponilaaksosta? Entä jostain muualta?
- Ponilaaksossa ehdoton lemppari on Ruttu. Sen kanssa mulla synkkaa kaikista parhaiten ja muutenkin tuntuu siltä, että sen hevosen voisin jopa omistaakin hyvällä fiiliksellä (ei, en ole ostamassa sitä). Muualta lemppareita on ainakin entiset hoitoponini Ilo ja Nasti Mikkolasta sekä Seppälästä Eepos, jolla menin keväällä.
Elokuu 2015 (C) Minka P.
Kerro 3 hyvää ja 3 huonoa puolta lempihevosestasi.
- Apua! Näitä oli todella vaikea keksiä. Hyviksi puoliksi voisin sanoa ainakin, että se on luotettava, pääosin tasainen ja lisäksi kaikkien käsiteltävissä. Huonoiksi puoliksi voisin sanoa ainakin sen, että Ruttu voi saada joskus omituisia päähänpistoja - esimerkiksi kuumuminen vastalaukoista, en tiedä tekeekö tätä muiden kuin mun kanssa. Toinen huono puoli on satunnainen ryntääminen tarhan portilla. En tiedä kuinka monen kanssa se on tätä tehnyt, mutta alkuun saatoin ihan jopa pelätä ryntäystä. Ajan myötä varmistuin asiassa, eikä ryntäilyä enää juurikaan tapahdu. Kolmatta huonoa puolta en tähän hätään keksi :)

Mikä tekee juuri Ponilaaksosta hyvän ratsastuskoulun käydä tunneilla?
- En muista tiedä, mutta itse ainakin tunnun oppivani jokaisella tunnilla edelleenkin jotain uutta. Aina se ei välttämättä ole omaan istuntaan tai tiettyyn liikkeeseen liittyvää, vaan saatan oppia ihan vaan tuntemaan tiettyä hevosta paremmin kuin aikaisemmin. Meno ei ole liian tiukkapipoista, muttei myöskään liian rentoa. Monipuoliset hevoset, ei mitään pystyynkuolleita joilta ei koskaan tipu - tallissa taitaa olla yksi tuntihevonen, jonka selästä tippumisesta ei ole jotain kuva- tai videomateriaalia. Hyvät tilat, porukka, hinta-laatu -suhde... Mitähän vielä. Tuossa varmaan kaikki oleellisimmat asiat.
L I F E S T Y L E A I H E I S E T

Mitä haaveita sulla on tulevaisuuden suhteen?
- En ole mitenkään haaveilijatyyppi, elän mielummin tässä hetkessä. Menen aivan sanattomaksi, kun kysellään tulevaisuudensuunnitelmista. Tavoitteena olisi kuitenkin valmistua kahden vuoen kuluttua vastaanottovirkailijaksi ja viimeistään syksyllä 2018 kirjoittaa ylioppilaaksi - molemmat edes siedettävillä numeroilla. Ainakin tuo lukiopuoli vaatii paljon töitä, etenkin psykologian osalta. Muita ihan lähitulevaisuuden suunnitelmia mulla ei oikein olekaan, luultavasti kuitenkin ihan tässä max. 5 vuoden sisään on edessä muutto Tampereen tai Jyväskylän suuntaan, riippuen opiskeluista ja/tai töistä - Tampere tuntuu tällä hetkellä vahvemmalta vaihtoehdolta, sillä se on parempien kulkuyhteyksien päässä ja muutenkin tutumpi. Hevosten suhteen mulla ei ole mitään erikoisempia haaveita/suunnitelmia.

Missä haluaisit asua, jos saisit valita? Maalla vai kaupungissa?
- En ainakaan maaseudulla. Joo, oma rauha yms. faktat on totta, mutta huonot kulkuyhteydet ei oo mitenkään kivoja. Esimerkiksi meillä lähin bussi kulkee kuuden kilometrin päästä, joka ei sinäänsä ole matka eikä mikään ja kulkisin varmasti sen ainakin keväisin ja syksyisin, ellei mulla olisi mahdollisuutta "omaan" kulkutapaan. Ennenhän bussi kulki peräti kahdesti päivässä tuosta kilometrin päästä, mutta ihan hyvin perustein firma lopetti sen reitin. Mitenkään hillittömän kokoiseen kaupunkiin en kuitenkaan muuttaisi Tampere ja Jyväskylä ovat ehkä ne kaikista sopivimman kokoiset näin lähiseudun esimerkkeinä. En myöskään osaa kuvitella itseäni asumaan ulkomailla, joten taidan pysyä ihan Suomessa.
Jos et ratsastaisi, niin mitä luultavasti harrastaisit?
- Paha sanoa. Täällä ei oikein ole mitään kiinnostavia asioita mitä harrastaa, sillä en ole mikään jalkapallon tai jääkiekon fani. Luultavasti olisin jatkanut alttoviulun soittoa pidempään mitä nyt, sillä siitä hommasta pidin. Musiikin teorian vuoksihan lopetin harrastuksen, vaikka ymmärtääkseni en ollut mitenkään kehnoimmasta päästäkään... Mahdollisesti olisin voinut aloittaa yleisurheilunkin, sillä tietääkseni täällä sitä pienimuotoisesti on.

Luetko kirjoja? Millaisia? Mikä on lempikirjasi kaikista lukemistasi kirjoista?
- Nyt sain pitkästä aikaa luettua ihan kunnolla, kun löysin kirjastosta lukemani kirjasarjan uuden osan - ja töissäkin lapset pyysivät jatkuvasti lukemaan niitä samoja kirjoja päivästä toiseen. Aika harvinaistahan tämä lukeminen yleensä on... Sillointällöin tulee kuitenkin luettua ja ehdoton ykkösgenre on romantiikka! Pakko myöntää, en lue enää lainkaan kirjoja, missä ei ole romantiikkaa. Yksiä pidempiaikaisia suosikkejani ovat Langennut enkeli -sarja sekä Night School -sarja, josta odotan seuraavia suomennoksia. Kolmas suosikkini on Loihtijakronikka -sarja, josta juuri luin viimeisen osan. Luen myös todella paljon erilaisia "tavallisten" ihmisten kirjoittamia tarinoita Tarinatuokiossa, enkä juurikaan nirsoile näiden suhteen. Jään kuitenkin helposti "koukkuun" hieman erikoisempiin tarinoihin, hyvä esimerkki on Kuljeta mua harhaan.
Mikä on lempisarjasi?
- Katselen todella vähän sarjoja. Salkkareita seuraan lähinnä juonipaljastusten ja Instagramin salkkaritilien kautta välillä jaksot kokonaan katsoen. Sykettä olen muutaman jakson katsonut sieltä täältä ja tykännyt siitä.

Lempijäätelömaku ja joku maku, jota haluaisit kokeilla?
- Mulla ei ole mitään erityistä lempparia, kioskillakin tyydyn usein perinteiseen suklaaseen tai mansikkaan. Kotiin kun ostetaan jäätelöä ja saan siihen vaikuttaa niin se on useimmiten suklaabanaani. Ai että kuinka tykkään! Nopealla googlauksella kokeilunarvoisia makuja voisi olla ainakin minttusuklaa ja banaani-kinuski.

Muuttuisiko elämäsi jotenkin, jos nyt lopettaisit bloggauksen?
- Ainakin istuisin vähemmän koneen ääressä! Luultavasti valokuvaustakaan en harrastaisi näinkään suuresti mitä nyt harrastan.

Kuvaile itseäasi kolmella adjektiivilla.
- Ujo, puhelias ja huumorintajuinen.

Mikä oli lapsuutesi unelma-ammatti?
- Muistelisin sen olleen eläinlääkäri ja Ypäjä-sarjan tullessa telkkarista (2013) niin halusin kovasti ratsastuksenopettajaksi. Onneksi äitini hieman toppuutteli asiassa, sillä nyt olen huomannut, etten ole lainkaan opettajatyyppiä :D

Mikä oli keskiarvosi, kun lähdit yläasteelta?
- Ellen aivan väärin muista niin 8.7, lukuaineien keskiarvo taisi olla 8.6. Jos ei ollut aivan nuo niin jotain tuota luokkaa.
Välitodistus yhdeksänneltä luokalta. Eipä ne numerot tuosta mihinkään juurikaan muuttuneet.
Missä paikoissa olet ollut kesätöissä?
- Tähän mennessä oon ollut vain kahdessa paikassa. Kesäkuun olin kaupungin kautta paikallisella päiväkodilla ensimmäistä kertaa kolmen viikon ajan ja huomenna aloitan läheisellä mansikkamaalla, jossa työskentelen jo kolmatta kesää - ensimmäisenä kesänä olin pari viikkoa, viime kesänä juhannuksesta koulun alkuun saakka pitäen leiriviikon lisäksi muutaman yksittäisen vapaan viikonloppujen lisäksi ja tänä vuonna tarkoitus olisi olla kolmisen viikkoa.

Mitä haluaisit tehdä työksesi?
- En osaa vastata tähän. Asiakaspalvelutyötä luultavimmin, mutta sekin on niin laaja käsite, joka sisältää paljon erilaisia töitä. Valmistuttuani vastaanottovirkailijaksi, on työpaikkoja sen puolesta hotelleissa, kylpylähotelleissa, retkeilymajoissa, asunto- ja huoneistohotelleissa, täysihoitoloissa, matkustaja- ja lomakodeissa sekä motelleissa. Tietenkin työ kuin työ, mikään ei estä mua ryhtymästä vaikka jonkin kaupan kassatädiksi.

" R A N D O M I M M A T "

Miksi tämä sinun postaustahtisi on näin törkeän hidasta?
- Pakko myöntää, että hieman naurahdin tämän kysymyksen kohdalla. Kuten edellisessä postauksessa mainitsin niin olin kesäkuullekin suunnitellut vaikka ja mitä postattavaa, mutta suunnitelmat muuttuivat lennossa. Mun piti mennä ensin kuvaamaan Keuruulle kenttäkisojen este- ja kouluosuudet ja jakaa kuvia tänne, mutta kisat muutettiinkin yksipäiväisiksi juuri sille päivälle, kun mulla oli ns. keikkaduuni. Toinen vaihtoehto oli paikallisravit, mutta niihin menon (ja keikkaduunin) jouduin perumaan sairastumisen takia. Rästitunninkin jouduin perumaan töiden vuoksi, joten tässä meni viikon sisään yhteensä kolme postausaihetta täysin ohi. Lisäksi saamani antibioottikuuri oli niin vahva, että olin ihan valmis nukkumaan jo kolmen tai neljän aikaan töiden jälkeen. Heinäkuussa tulee muutos tähänkin! :)

Uskotko yliluonnollisiin juttuihin tai että voiko susta esim. enkeleitä tai henkiä olla?
- En ainakaan täysin. Saatan alkuun olla hieman epäluuloinen kummitusjuttuihin, mutta jos monikin henkilö on kertonut kokevansa yliluonnollisia asioita samassa paikassa niin saatan ehkä jopa uskoa hieman enemmän kuin aikaisemmin. Hyvä esimerkki on eräs vanha julkinen rakennus, jossa kerrotaan kotiopettajattaren kummittelevan sen vuoksi, kun ei päässyt yöpymään tahtomaansa huoneeseen. Saattaa kuulostaa ihan huuhaalta, mutta monikin talossa yöpynyt on kertonut, että yöllä oli tuntunut siltä, että joku olisi katsonut häntä vaikka oli aivan yksin. Kaverini mukaan pystyssä olleet kirjatkin ovat kaatuneet aivan yhtäkkiä ilman tuulenvirettä (ovi oli kiinni). Uskokoon ken tahtoo, olen itse hieman fifty-fifty -tilanteessa yliluonnollisiin asioihin uskomisen suhteen, sillä en ole itse sellaisia kokenut.

Jos sun pitää sanoa yksi päivämäärä mikä tulee mieleen, mikä se olisi ja miksi?
- 16.1.2014. Ei edes mikään läheiseni syntymäpäivä tai muu siltä kannalta merkittävä päivä. Kyseessä on nimittäin ensimmäisen vakkarituntini päivämäärä Ponilaaksossa :D

Jos sun pitäisi olla loppuelämäs jonkun ikäinen, minkä ikäinen olisit?
- Ehkä 20 vuotias? Paha sanoa. Tai sitten ihan pikkulapsi ilman mitään huolia!

Osaatko voltin?
- Sehän on ensimmäisiä asioita mitä ratsastaessa opitaan, heh ;) Jokatapauksessa, oletan tämän tarkoittaneen aivan toisenlaista volttia. Olen ainakin osannut tehdä voltin trampoliinilla! Siitä on kylläkin jokunen vuosi kun olen viimeksi kokeillut, että voi olla etten enää osaa. Maassa tai uima-altaalta/laiturilta veteen en osaa enkä kyllä kokeilekaan :D

Mitä tekisit, jos napasi alkaisi kiljumaan kun puet paitaa, koska se pelkää pimeää?
- Tilanteen kuvitteleminen sai aikaan pienen naurahduksen. Varmaan ensimmäisenä ihmettelisin, että kuka kiljuu ja sen saatuani selville juoksisin ympäri taloa yrittäen samalla etsiä netistä apua asiaan :'D

Mikä on elämän tarkoitus?
- Ja minä kun kielsin tätä kysymyksen laittajaa laittamasta mitään syvällisiä kysymyksiä... Huoh :D Joskus olen tähän kysymykseen vastannut, mutta nyt vanhempana vastaus saattaa olla hieman kypsempi. Pohdin tätä nyt myös paljon pidempään kuin pari vuotta sitten, luin netistä muiden pohdintoja ja tuijotin kysymystä pitkiä aikoja miettiessäni. Päähän tuli paljon erilaisia ajatuksia ja kaikki ajatukset tiivistettynä elämän tarkoitus on omasta mielestäni olla onnellinen ja tehdä elämästä itselleen mieluisa. Syvällistä.

Kiitos kaikille kysymyksistä! Jos kysyttävää tulee niin kommenteissa saa aina kysyä - tai sitten odottaa seuraavaan kysymyspostaukseen! :)

maanantai 27. kesäkuuta 2016

Juhannusterveiset

Kysymyksiä kerkiää vielä kysymään täällä!
Juhannus tuli ja meni, vuosi on jo puolessa välissä ja jouluunkin on enää alle 6 kuukautta. Kamalan nopeasti mennyt aika jälleen kerran! Vastahan aloitin ammattikoulussa... Ajan kulkua on ihmetelty pitkin kevättä, erityisesti työssäopin aikana. Toisen kerran aika tuntui kuluvan liian nopeasti töissä ja olisin mieluusti ollut pidempäänkin siellä! Lisää harmitusta toi kolme saikkupäivää, jolloin en luonnollisestikaan voinut töissä olla. Kuumetta korkeimmillaan 39 astetta ja kamalan tukkoinen olo. Viikko sitten kävin sitten lääkärissä olon ollessa parempi ja diagnoosina olikin sitten otiitti, eli äkillinen välikorvantulehdus. Sain antibiootit, vahvat sellaiset. Kaksi viimeistä saikkupäivää nimittäin meni melkeinpä täysin nukkuen, sillä antibioottimäärä oli normaalia reilusti korkeampi. Kuuri on nyt loppunut, mutta silti vietän puolikuuroa elämää. En siis kuule tulehtuneella korvalla juuri mitään, niin lukossa se on. Tässä siis tiivistettynä kesäkuun blogihiljaisuus, vaikka kuun alussa vähän muuta vihjailin.
Miten sitten blogin suhteen käy loppukesäksi? Nyt näyttäisi siltä, että postaustahti kasvaisi! Etenkin heinäkuulle olen suunnitellut vaikka ja mitä, jotka ovat helppoja toteuttaa. Etenkin loppukuu on hyvinkin kiireinen mulle blogin suhteen, sillä tuntuu, että postattavaa pursuaa joka tuutista eli lomailla ei tässä paljon voi ainakaan blogin suhteen! Kerkeänköhän kirjoittaa edes kaikkea, sillä leirille en tietenkään ota konetta mukaan, jotta voisin blogijuttuja tehdä - muuta kuin puhelimella, jolla teen vain kaikista välttämättömimmät asiat. Uusia ympyröitä tiedossa tuolloin, jos näin voisi sanoa. Teen töitä, näen kavereita, toimin kuvausmiehenä ja hevostelen - näistä on mun loppukesä tehty!
Näitäkin kavereita on tullut nähtyä jo aivan riittämiin tämän kesän osalta
Miten teidän kesänne on tähän mennessä sujunut? Mitä on vielä tulossa?

lauantai 4. kesäkuuta 2016

Jotakin mielen päällä? [KYSYMYSPOSTAUS]

Kumpi tuli ensin, muna vai kana?


Nyt näin kesällä postaustahdin hiljetessä ajattelin kirjoitella kysymyspostauksen. Edellisestä kysymyspostauksesta on aikaa puolisentoista vuotta, joten kaikkea uutta on luonnollisesti tullut eteen sinä aikana! Kaikki kysymykset otan vastaan, tietysti jätän vastaamatta kaikista henkilökohtaisimpiin kysymyksiin koskien esimerkiksi perheenjäsenteni nimiä yms. Kysyä saa siis hevosista, koulusta, mun elämästä yleensäkin.... Ihan mistä vain mikä mieltä mahtaa painaa! Kysymyksiä voi laittaa 29.6. asti, ja vastaukset pyrin julkaisemaan kuunvaihteessa, toivon mukaan kuun viimeinen päivä. Edellisen kysymyspostauksen voit odotellessa lukea täältä. Maltan tuskin odottaa kysymyksiä! ;)

Pst. Ei postaustahti juurikaan tule muuttumaan koko kesänä - juuri laitoin ylös mitä kaikkea voisin kesän aikana postailla, niin aika täydeltä näytti koko kesä. Kerrankin!

torstai 2. kesäkuuta 2016

Lomalla viimeinkin

Lomalla viimeinkin voin ottaa iisimmin. Vai voinko?

Nyt on sitten kevätkausi pulkassa - niin koulun kuin ratsastuksenkin suhteen. Tai no melkein, yksi rästitunti tulee vielä juhannusviikolla eteen ennen leiriä. Virallisesti mun koulukin loppui tältä lukuvuodelta jo eilen keskiviikkona, mutta korvattiin pari yrittäjyystuntia tänään sitten reissulla Tampereelle. Päivään kuului ensin yritysesittely Kalevan Prismassa, joka oli kokenut hurjan muodonmuutoksen viime näkemästä! Tästä suunnattiin sitten bussilla kohti Särkänniemeä, jossa oli sitten toinen yritysesittely. Särkänniemihän ei kovin helposti kuulemma mitään esittelyjä kouluryhmille anna, joten olimme aika etuoikeutettuja - jos näin voi sanoa. Loppupäivä olikin laitteiden kiertoa ja kyllä sitä tulikin kierreltyä! Ei nyt ihan jokaista laitetta, mutta kaikki omat suosikit kertaalleen. Keinukaruselli, Tyrsky, Trombi, Tornado, Koskiseikkailu, Taikajoki, Half Pipe, Hurrikaani, MotoGee ja Tukkijoki tuli kokeiltua. Muutama kaveri kokeili tämän kesän uutuslaitetta, X:ää, mutta itse en todellakaan uskaltanut siihen vielä mennä. Ehkä vielä joku päivä..! Sää onneksi suosi ja aurinkorasvaakin tuli käytettyä oikein urakalla... :D


Tiistainen tunti oli tosiaan ilman satulaa -tunti, mikäli siis halusi mennä ilman. Olinkin ihan tyytyväinen siihen, ettei otettu mitään tehorääkkiä, olihan mittari hellerajan lämpöisemmällä puolella. Mulle oli laitettu Nemo, jolla en ollutkaan mennyt vähään aikaan. Viime kesänä olisi ollut mahdollisuus vaihtaa leirin yhdellä tunnilla toisen leiriläisen kanssa siihen, mutta en sitten vaihtanut. Katsoin hetken edellistä ryhmää ennen kuin kävin hakemassa satulahuoneesta suitset. Poni oli ollut jo ensimmäisellä tunnilla, joten mun ei tarvinnut harjata sitä. Suitsitin Nemon sitten sen omassa karsinassaan, en kokenut tarpeelliseksi lähteä taluttamaan sitä tallista toiseen pelkkien suitsien takia. Oltiin äkkiä valmiita ja kapusin ponin selkään jo kentän ulkopuolella, siinä kun oli sopivasti penkki. Nemollahan ei ole kovin tasainen selkä eikä se myöskään ole kovin leveä - ainakin tämmöisestä hujopista tuntui siltä, vaikka onhan Nemolla korkeutta yllättävän paljon - josta tuntikaveri sitten hieman varoitteli. Hieman enemmän mun kävi kuitenkin sääliksi kaveriani, joka meni Lätyllä ilman satulaa. Mutta kuulemma Lätty ei ollut edes kovin paha, vaikka ruunalla aika korkea säkä ja pompottava ravi onkin. Kuvista kiitän tässä vaiheessa ihanaa Ellaa!




Joka tapauksessa, alkukävelyjen jälkeen alettiin ravailemaan. Nemollahan on sopivan tasainen ravi, mutta jouduin kapean ponin selässä hieman hakemaan tasapainoa. Laukkaverryttely tehtiin seuraa johtajaa -leikin mukaisesti ja tässä vaiheessa sain ihan oikeesti treenata tasapainoa! Tuntui siltä, että tippuisin ihan minä hetkenä hyvänsä. Pikkuhiljaa alkoi sujumaan paremmin, mutta siltikään en uskaltanut mennä kovinkaan lujaa. Kun tuli mun vuoroni johtaa joukkoa, päätti Nemo vähän kokeilla kärsivällisyyttäni puremalla vasempaan kuolaimeen kiinni ja lähtemällä oikealle muiden perään. Kunnialla saatiin kuitenkin oma vuoro ohi, vaikka vanha tuttu nestehukka tuli taas esiin... Mun olikin pakko jäädä heti juomatauolle, enkä osallistunut enää sitten tähän leikkiin.
Isomman juomatauon jälkeen vaihdettiin leikkiä. Keräännyttiin kaikki seitsemän L-päätyyn riviin. Tehtävänä oli käynnissä mennä toiseen päätyyn, koskettaa raipalla aitaa, tehdä maailmanympärysmatka, kävellä takaisin ja koskettaa raipalla aitaa. Nemo oli todella hidas, mutta se ei mua juurikaan haitannut. Maailmanympärysmatkan tein hitaasti ja sillä aikaa kerkesi yksi ratsastaja tippumaan hieman pahemmin. Jatkettiin kuitenkin heti, kun ratsastaja oli takaisin selässä. Seuraavaksi mentiin ravissa kentän puoliväliin, pysähdyttiin ja "kopautettiin" viidesti jalat hevosen kaulan päällä yhteen. Ravattiin päätyyn, raippakosketus ja naisten satulassa takaisin. Tää sujui jo vähän paremmin, mitä nyt kopautukset meni todella kankeasti (en suosittele tämmösiä juttuja tehtävän turvaliivi päällä) ja naisten satulassa mun paino oli niin, että Nemo luuli että piti väistää sivulle. Naureskelinkin siinä, että muut menee suoraan ja me sivulle! :D



Sitten olikin vuorossa mun suosikkileikkini, etana ja raketti. Jos leikki on jollekin vieras niin tässä selitys lyhyesti: ratsukot jaetaan pareihin, jolloin toinen on etana ja toinen raketti. Ratsukot lähtevät yhtä aikaa liikkeelle laukassa vastakkaisista kulmista, etana niin hidasta laukkaa kuin mahdollista ja raketti niin lujaa mitä uskaltaa tai pystyy pyrkien ottamaan etanan kiinni oikomatta. Pakostihan sitä oikaisee kovassa vauhdissa, mutta mitään kymmentä metriä ei saa missään nimessä oikoa.
Koska meitä oli pariton määrä, tuli yhteen porukkaan kaksi etanaa ja yksi raketti. Me oltiin Nemon kanssa kolmikossa, kavereina Lauri ja yksityinen poni. Sovittiin ensin, että Lauri on raketti ja yksityinen olisi etummaisena menevä etana, itse tulin siis heidän takanaan. Naureskeltiinkin siinä, että Nemo meni lyhyttä ravia kun johtava etana meni niin hidasta laukkaa.... :D Toisella kerralla yksityinen oli sitten raketti ja minä johtava etana. Päästiinkin yllättävän hidasta laukkaa ilman ravirikkoja, josta olinkin todella yllättynyt! Itse tosiaan en mieluusti olisi mennytkään raketiksi ja sanoinkin sen aika selkeästi.
Viimeisenä tultiin vielä ristikkoinnari kolmesti. Mua hieman kauhistutti, sillä en tosiaan ole mennyt Nemolla aikoihin ja lisäksi mun kyydissä pysyminen oli hieman 50-50 -tilanteessa. Ja innaria en ole ennen hypännyt ilman satulaa. Ihan hyvinhän se meni, vauhtia olisi saanut olla enemmän, mutta en sitten uskaltanut vaatia. Hypyt olikin tämän takia hieman mielenkiintoisia, kun en kerennyt ottamaan tasapainoa kunnolla haltuun ennen seuraavaa hyppyä. Mutta kyydissä pysyttiin ja se on pääasia!




Enää en ihmettele, että mulle sanotaan jatkuvasti jalkojen pituudesta... Kyllä sitä pituutta jaloilla näköjään on! :D
Miksi sitten en uskaltanut vaatia ponia liikkumaan eteen? Hyvä kysymys. Ennenhän mulla ei ollut juuri mitään ongelmaa pyytää hevosta eteenpäin ilman satulaa. Mulle tulee mieleen vain yksi syy: viime kesäinen tippuminen. Se on kai jättänyt mulle isomman pelon mitä alunperin ajatttelinkaan. Tänään sitten aloin pohtimaan asiaa tarkemmin ja aloin muistelemaan, että mulla oli jopa Rutun selässä hieman jännittynyt fiilis joulukuussa. Ruttuhan on hevonen, johon luotan oikeastaan 110 prosenttisesti, joten tää fakta hieman yllätti. Ilmeisesti pelkään tippua uudelleen ilman satulaa, joka sitten johtaa siihen, etten uskalla vaatia hevoselta juurikin vaikka reippaampaa vauhtia. Muutenkin tuo vajaa vuosi sitten tippumisesta tällin saanut häntäluu otti itseensä tuosta satulatta ratsastamisesta, että on saanut todellakin miettiä missä istuma-asennossa sattuu mahdollisimman vähän. Muuten Nemo oli todella kiva ja voisin mennä toistekin ilman satulaa! :)