torstai 29. kesäkuuta 2017

Mitä kuuluu? [puhelimen tyhjennys]

Viimeisin varsinainen julkaisu mun kuulumisista on huhtikuun lopulta. Sen jälkeen on tullut kirjoiteltua lähinnä hevosjuttuja sekä pari omaan arkeen sijoittuvaa postausta. Ne eivät kuitenkaan varsinaisesti ole koskeneet mun kuulumisia, joten näin puhelimen tyhjennyksen kautta pääsee hyvin jyvälle, mitä tässä kahden kuukauden aikana on oikein tapahtunut!

Viimeisemmässä puhelimen tyhjennyksessä, jossa kuulumisia tosiaan viimeksi olen kertonut, kerroin kuinka mun olkapääni meni sijoiltaan epäonnisella lenkillä. Olkapää on ollut suhteellisen hyvässä kunnossa siihen nähden miten sitä hoidin. Mitellahan jäi pois kuvioista todella nopeasti, ei varmaan viikkoakaan kulunut kun olin jättänyt sen "vahingossa" autoon. Ja tosiaan, reilua viikkoa myöhemmin tapahtuneesta olin jo estetunnillakin, että eipä se ole vaivannut juurikaan... Tietysti äkkinäisiä olkapään liikkeitä pyrin välttämään edelleen, niistä se ottaa nokkiinsa.
Ja mites kesä on alkanut? Mullahan työharjoittelun päättymisaika tuntui vaihtuvan joka toinen päivä ja lopullisesti viimeinen työpäivä oli toukokuun viimeinen. Silloin alkoi siis mun kesälomani, joka tosiaan tulikin ihan tarpeeseen! Koko kevään aikana mulla oli vain viikoittaiset pakolliset 2-3 vapaapäivää ja aivan toukokuun lopussa olin ennen tuota viimeistä työpäivää noin viikon kotona, taisin käydä yhtenä päivänä lukiolla tekemässä jonkun kokeen. Ajattelin, että saisin heittää täysin vapaalle ja lähteä vasta heinäkuussa töihin, kunhan vain saisin näyttöarvioinnin pois alta (josta muuten sain lähes puhtaan rivin kiitettävää, kokonaisarviona kiitettävä), mutta puolitoista viikkoa kerkesin lomailla ennen kuin tuli soitto töihin. Nyt olen ollut kolmisen viikkoa töissä, tosin mulla on ollut kolme "pakollista" vapaata autokouluun liittyen. Viime viikolla olin kaksi päivää pois töistä, ensin autokoulun takia ja sitten lähdin Jyväskylään, hammaslääkäriin ja autokoulujuttuihin. Tiistaina olin jälleen autokoulun vuoksi päivän pois töistä.

Niin tosiaan, autokoulu. Sehän on mulla lähestulkoon loppusuoralla. Juuri tänään sain viimeiset teoriatunnit hoidettua alta pois ja ajotuntejakin on jäljellä enää neljä. Ensi viikolla mulla on teoriakoe ja kahden viikon päästä olisi tarkoitus ajaa sitten jo inssi. Tavallaan hirvittää ajatus siitä, että parin viikon päästä mulla on ajokortti.. :D Toisaalta asiat on myös tosi hyvin hallussa, eikä mulla ole ollut suurempia ongelmia oikeastaan missään asiassa. Aika pitkälti opin asiat kerrasta, se tuli nähtyä esimerkiksi tiistaina kun oltiin Nokian liukkaalla radalla harjoittelemassa: opettaja selitti asian kertaalleen ja ymmärsin asian heti. Huomaan virheeni oikeastaan aina itse, joten ne on helposti myös korjattavissa. Tosiaan, ajettiin Nokialle kaverin kanssa puoliksi niin, että molemmille kertyi ajettavaa noin 110 kilometriä, reilut 50 kilometriä suuntaansa - kokonaismatka on Google Mapsin mukaan 224 kilometriä. Emme siis ajaneet yhteen pötköön, vaan vaihdoimme puolivälissä paikkoja ja tämä olikin hyvä juttu. Tuossa matkalla oli myös kaikkea mahdollista: liikennevaloja, tietöitä, liikenneympyröitä, moottoritietä.. Ei mitään ongelmaa missään edellä mainituista, mutta viime viikolla treenatut parkkihallit. Voin myöntää, että tahtoisin välttää niitä niin pitkälle kuin mahdollista, ainakin Jyväskylän Toriparkkia... :'D

Mutta nyt niihin kuviin!
1. Ainut puhelimelle tallentunut kuva meidän vapun mökkireissusta. Edes Snapchattiin en tainnut laittaa kuvia, mikä on harvinaista. Toisaalta sähkön puuttuminen saattoi vaikuttaa asiaan...
3. Mietin tätä tilannetta edelleen. Vaihdoin junaa Jyväskylästä tullessa ja laiturilla oli yhteensä viiden banaanin jono? :D
4. Niin... Räntää toukokuussa. Onneksi oli sisätyö!
5. Muistin, etten olisi liukastumisen jälkeen käynyt kertaakaan lenkillä, mutta kävinhän minä! Hölkkäsin kolme kertaa Harjun lenkin ja vielä kahdesti Harjun rappuset ylös ja alas. Oli muuten aika tapporeissu, vihaan ja rakastan samaan aikaan.
7. Jos oikein tarkkaan katsoo, saattaa kuskinpenkillä nähdä tutun hahmon... ;)
8. Lukiolaiset varmasti tietävät derivaatasta. Noh, opiskelin kurssia noin kuusi tuntia ennen koetta ja sain arvosanaksi kutosen. Tavoitteena oli tosiaan päästä läpi.
9-10. Kun kerrankin tulee tallille ajoissa niin kerkiää hyvin miettiä elämän syvimpiä ajatuksia istuskellen tarhan laidalla.
11. Nemo näyttää niin syyttömältä, vaikka oli juuri tuntia aikaisemmin tiputtanut mut alas.
12. Vilkas ♥
Näihin neljään kuvaan voi tiivistää mun viimeiset työpäivät. En millään olisi malttanut lähteä pois!
17. Niin tosiaan, kesän ensimmäiset hellepäivät on aina vähän ongelmallisia, koska palan niin herkästi... :')
20. Tältä näytti mun eka työpäivä: taimien istutusta kuolleiden tilalle. Kuvasin Snapchattiin myös videon tästä samasta tilanteesta taustalla soidessa eräs fiilikseen sopiva kappale... :D
22. Tosiaan, tämän takia mut (ja muutama päivä myöhemmin myös kaverini) hälytettiin töihin. Tuo valkoinen on siis lannoitetta, jota oli yhteen peltoon laitettu hieman liikaa.
25. Ravipäivän ainut puhelimeen tarttunut kuva. Ihmisiä kyllä tuli paljon lisääkin, eli ihan noin autiota siellä ei ollut.
27-28. Tässä onkin sitten jo kuvamateriaalia meidän Nokian reissusta. Kaveri oli sen verta lyhyt ("just ja just 160cm"), että sain tosiaan jalat ihan suoraksi istuessani hänen takanaan - penkki kun oli niin edessä kuin mahdollista ja oli kuulemma siinä ja siinä oliko silti liian kaukana. 
29-31. Vähän lisää Nokian reissun kuvia. Tuo taukohuone oli kyllä todella kivan oloinen. Siitä pystyi katsomaan yhdelle radan pätkälle, siellä oli televisio, lehtiä, (ilmainen) kahviautomaatti ja välipalakone. Itsellä tosin oli eväät omasta takaakin. Paluumatkalla satoi tosiaan vähän rajummin ja jos ajaminen ei ollut aikaisemmin juuri jännittänyt, niin kyllä tuolloin hieman jalka jännittyi kun pelkäsi vesiliirtoa...
32. Käväistiin sitten tänään työpäivän päätteeksi ostamassa meille huomiseksi kakku mun syntymäpäivien kunniaksi. Alunperin piti ottaa mutakakku, mutta niitä ei ollut enää. Käy se Daimikin! Niin ja totta kai sitä on kynttilätkin, saadaan ruokatauolla pistettyä kekkerit pystyyn ;)
Ja loppuun tietysti yksiä tämän hetken suosikkikappaleita! Ainakin Nikke Ankaran Miks Ei on varmasti monelle tuttu, samoin Gabriel Lionin Mä En Haluu Tietää. Mutta kuinka moni muistaa Britney Spearsin Criminalin (ja Everytimen) tai sanooko Ben Cocksin So Cold mitään? Suosittelen lämpimästi!

perjantai 23. kesäkuuta 2017

Testissä: Seppälä Stables

Tiistaina sain noin 10 kuukauden pohdinnan jälkeen aikaiseksi ilmoittautua Seppälä Stablesin ratsastustunnille. Paikkahan on tiloiltaan yleisesti mulle tuttu, sillä olen käynyt siellä aikoinaan alkeiskurssin ja viime keväänä kävimme liikuntatunnilla ratsastamassa siellä. Mutta näiden jälkeen on siellä pitäjä, opettaja ja suurimmilta osin hevosetkin vaihtuneet, joten oli pakko päästä testaamaan! Kuvia ei tässäkään postauksessa paikasta juurikaan ole, mutta niitä löytyy paremmin mm. Facebookista ja Instagramista, niin paikkamerkinnällä kuin myös tallin omalta tililtä. Lisäksi isäni kerkesi paikalle loppukäynteihin ottamaan muutamat kuvat, eli tämän postauksen ottamat kuvat ovat hänen ottamiaan! Olisi muuten taas saanut olla mulla kaksi reikää pidemmät jalustimet...
Parkkipaikalla oli hieman erilaisemmat kukkaruukut. Kiva idea!
Olin tyypilliseen tapaani hieman myöhässä, mutta kerkesin hyvin tunnille. Minulle oli laitettu satunnaisesti tunneilla käyvä Santtu, joten kävin laittamassa sen ratsastuskuntoon. Ruunan hoitaja auttoi tavaroiden etsimisessä, sillä sen tavarat olivat hieman eri paikassa kuin muiden tuntsareiden. Todella kiltti ja rauhallinen ruuna hoitaa, rakastuin täysin! Santtu on todella iso, himpun yli 170 senttinen, joten kentällä piti ottaa korkein mahdollinen jakkara päästäkseni kyytiin. Kerkesin kävellä puolisen kierrosta, kun vaihdettiin kolmen ratsastajan kesken hevosia. Tämä ei siis johtunut varsinaisesti mistään hevosesta, vaan ratsastajasta. Eräs poni ei sopinut ratsastajalleen (otti lonkkaan tmv, ei tämän vakavampaa siis), joten opettajan pyynnöstä minä luovutin Santun tuntikaverille ja otin eestiläisruuna Vilkkaan. Vaihto 30 senttiä pienempään hevoseen sujui kivuttomasti, ei tuntunut järin oudolta. Pidensin vain hieman jalustimia ja pääsin jatkamaan kuin mitään vaihtoa ei olisi tapahtunutkaan.
Vilkas on 10 vuotias eestinhevosruuna, joka on ollut Suomessa nelisen vuotta ja siitä noin 3,5 vuotta Seppälässä. Ruuna vaikutti ihan tavalliselta tuntsarilta, ei mitään erikoista. Alkuun teimme käyntivoltteja ja tässä vaiheessa opettaja mainitsi, että poni on vino oikealle. Huomasin itsekin asian, sillä Vilkas tuppasi valumaan oikea lapa edellä volteilla. Sainkin koko tunnin keskittyä siihen, että poni pysyisi edes suht suorana. Alkuverkassa ravasimme pääty-ympyröitä ja Vilkas tuntui entistä kivemmalta. Sen ravi vaikutti alkuun jotenkin todella pompottavalta, mutta totuin siihen nopeasti.
Työskentelimme oikeastaan koko tunnin avotaivutusten kanssa. Mulle henkilökohtaisesti se on aika vaikea liike, sillä sekoitan avo- ja sulkutaivutukset todella helposti keskenään. Tähän kun lisää vielä sen, että olen ratsastanut huimat 7 kertaa kevään aikana (ja suurin osa niistä on vielä estetunteja), niin soppa on valmis. Tehtävänä oli siis tulla pituushalkaisijalle käynnissä ja jatkaa siitä lävistäjämäiselle reitille, jolla aloitettiin avotaivutuksen teko. Ensimmäisellä kerralla olin aivan hukassa, ihan kuin en olisi ikinä ennen kuullutkaan sanaa avotaivutus. Kuitenkin jo toisella kerralla sain suhteellisen sujuvaa avoa aikaiseksi. Avon jälkeen nostimme aina laukan ja laukkasimme pitkän sivun, tarvittaessa myös voltteja mikäli tilaa oli vähän. Vilkas alkoi ennakoimaan laukkaa heti ja se tuntui siltä, että voisi räjähtää millä hetkellä hyvänsä eteenpäin. Sain sen kuitenkin pidettyä, tarvittaessa pysäytettyäkin, ja nostettua itse laukan. Laukka tosiaan nousi helposti myös pysähdyksistä, ilman mitään käynti- tai raviaskelia. Hyvä, että intoa riittää!
Tehtiin avoja niin oikealle kuin vasemmallekin, enkä osaa sanoa kyllä yhtään, että kumpaan suuntaan meni paremmin! Vilkas kuitenkin teki juuri niin kuten pyysin ja huomasin heti, mikäli käytin liikaa pohjetta. Kun käyntiavot oli saatu pois alta, teimme vielä ravissa uralla. Raviavot sujuivat todella kivasti ja olin löytänyt otteen myös Vilkkaan raviin. Pystyin istumaan siellä suhteellisen helposti, ilman suuria ongelmia. Vilkas ansaitsi kyllä taputukset tunnin jälkeen, hienosti se suoritti tehtävät. Tallissa purin Vilkkaan ja ruuna käyttäytyi kuin enkeli koko sen ajan. Se vain tapitti mua korvat hörössä, kunnes sai heinäkasan nenänsä eteen. 
Heti viime elokuusta asti, kun tunnit alkoivat Seppälässä nykyisellä kokoonpanolla pyörimään, tykästyin tallin tapaan julkaista tuntilistat netissä aamupäivän aikana. Eilenkin sain siis tietää tuntiratsuni (eli Santun, vaihtohan tehtiin vasta tunnin alussa) heti aamusta töiden ohessa. Positiivisena yllätyksenä koin korvanapin! Hieman hämmennyin opettajan ojentaessa mulle sellaisen, mutta se oli kyllä todella kätevä kapistus. Se ei häirinnyt millään tavalla ja opettajan ohjeetkin kuuli selkeästi eikä täten tarvinnut keskittyä siihen, että kuulisi ulkona tuulessa. Säästyy myös opettajan ääni! :) Opettaja muutenkin osaa asiansa, vaikkakin hieman jäi mun hampaankolooni se, ettei päästy tekemään aivan mun tasoisia tehtäviä muiden tuntilaisten ollessa aikuisia. Tavallaan asia oli myös hyvä, sillä pääsin tutustumaan helppojen tehtävien kautta täysin uuteen poniin ja opettajaan, jonka tunneilla en ole ikinä ollut - tai jos olen, niin siitäkin on vuosia ja kokemuksen karttuessa myös opettajan tyyli opettaa on aavistuksen erilainen. Hinta-laatu -suhde oli mielestäni hyvä, 25€ tuo viiden hengen tunti. Tunnithan ovat 3-4 henkilön tai 5 henkilön ja hinta riippuu kummassa ryhmässä ratsastaa. Tuo 25€ on muistaakseni alueen kallein, eli ei todellakaan ole kallista ratsastaa täälläpäin, mikäli vertaa esimerkiksi eteläisen Suomen hintoihin. Ja ehdottomasti pitää nostaa hattua Santun hoitajalle! Kysyessäni tultuani, että voiko joku neuvoa, olit heti auttamassa, kiitos! Ja kiitos myös ryhmän muille ratsastajille, olisitte tekin auttaneet aivan varmasti :)
Tallirakennuksesta huomaa kyllä, että se on rakennettu 1900-luvulla, ilmeisesti se on valmistunut vuonna 1923 katolla olevan viirin perusteella ja edustaahan se 1920-luvun klassismia. Rakennuksen suunnittelija on suunnitellut muitakin rakennuksia Mänttään (mm. kirkon). Seppälässä on kolme erikokoista kenttää, maneesi ja uittoranta, sekä maastot, vaikka "ydinkeskustaan" on matkaa noin kilometrin verran. Seppälä onkin juuri kaupungin ja maaseudun rajamaastossa ja sinne on siitä syystä helppo päästä esimerkiksi suoraan koulusta matkan ollessa noin lyhyt. Todella kauniilla paikkalla Keurusselän rannalla, voisin ehdottomasti mennä toistekin!

Onko Seppälä tuttu tämänhetkisen pitäjän tai aikaisempien vuosien varrelta (Mäntän Ratsastuskoulu, Seppälän ratsutila, nyk. Seppälä Stables)? Kerro ihmeessä omia kokemuksiasi kommenteissa!

maanantai 19. kesäkuuta 2017

Rippijuhlat

Eilen olikin monella tapaa uudenlainen päivä. Veljeni nimittäin pääsi ripille ja toimin "virallisena" kuvaajana. Otin siis kuvia niin kirkossa, juhlapaikalla kuin myös yhteiskuvatkin. En myöskään ole ollut yli 10 vuoteen kenenkään rippijuhlissa (poislukien omani), joten oli mukavaa olla jossain mussakin roolissa kuin juhlakaluna. Hauska päivä oli, harmillisesti jouduin karsimaan julkaistavia kuvia, jottei läheisiäni tunnistettaisi. Tässä kuitenkin muutamia paloja veljeni juhlista! :)
Tää silta oli kyllä tosi kiva kuvauspaikka! Pakko käydä hyödyntämässä uudelleen joskus :)

lauantai 17. kesäkuuta 2017

Mäntän paikallisravit 17.6.2017

Olin tänään (tai no, luultavasti luette tätä sunnuntain puolella eli eilen) ensimmäistä kertaa Mäntän paikallisraveissa, totta kai kameran kanssa. Kovin montaa lähtöä en loppujen lopuksi kuvannut, ehkä puolet, sillä löysin raveissa töissä olevan siskoni paikalta ja oleskelinkin sitten hänen "työpisteellään". Tällä kertaa siis ravikuvia tiedossa jälleen!
Ensi viikolle olen suunnitellut pari lifestyletyyppistä postausta, seuraavaa hevospostausta saa jonkinaikaa odotella, ellen sitten kerkiä irtotunnille tässä piakoin :)
En ollut aikaisemmin nähnyt volttilähtöä livenä, näissä raveissa kaikki lähdöt startattiin voltilta. Tässä vasemmalta oikealle tammat Lahjan Luomus ja Taikan Muisto sekä ori Touko-Jyminä.
r. Jasun Virta (i. Jaanen Suikku - e. Virtaliina - ei. Vokkerin Meno)
t. Lahjan Luomus (i. Tähti-Vokker - e. Luomuksen Lahja - ei, Suikun Ralli)
Edessä r. Jasun Virta, seuraavana t. Laulelma ja kaarteessa t. Lahjan Luomus
r. Jasun Virta (i. Jaanen Suikku - e. Virtaliina - ei. Vokkerin Meno)
o. Touko-Jyminä (i. Saran Salama - e. Heinälän Heta - ei. Ponseri)
t. Tuli-Helmi (i. Tuli-Viesker - e. Elekia - ei. Jaanen Suikku)
t. Taikan Muisto (i. Teijan Tähti - e. Taikuriina - ei. Taikuri)
r. Jasun Virta (i. Jaanen Suikku - e. Virtaliina - ei. Vokkerin Meno)
t. Jorken Pimu (i. Etu-Lohko - e. J.K. Viima - ei. Viltter)
r. Hemi (i. Viesker - e. Haastaja - ei. V.T. Ajatus)
t. Jorken Pimu (i. Etu-Lohko - e. J.K. Viima - ei. Viltter)
t. Singer (i. Suikun Ero - e. Rinkeli - ei. Vokker)
o. Pirttilän Maksi (i. Pirttilän Denis - e. Rubiinitar - ei. Rupiini Jr)
r. Vietävän Apassi (i. Apassi - e. Jenniferi - ei. Turtuma)
r. Onon Nopsaeko (i. A.T. Eko - e. Hela-Nopsa - ei. K.M. Nopsa)
o. Blame Pizzaz (i. Domingo Ors - e. Blameless - ei. Duran Hanover)
t. Mean Jean (synt. Ruotsi, i. Good As Gold - e. Pols Lea - ei. Gobernador)
r. Cool Boost (i. International Chip - e. Kentucky Bluegrass - ei. Kosar)


Etualalla tamma Mean Jean ja takana ruuna Global Official (synt. Ruotsi)
t. Mean Jean (synt. Ruotsi, i. Good As Gold - e. Pols Lea - ei. Gobernador)

t. Dison World (i. Madison Hall - e. Nano World - ei. Sugarcane Hanover)
o. Blame Pizzaz (i. Domingo Ors - e. Blameless - ei. Duran Hanover)
Etualalla tamma Mean Jean, takana tamma Dison World