Mitään kunnon haasteita ei olekaan aikoihin täällä näkynyt, ja ajattelin nyt pienenä blogin herätyksenä tehdä ainakin yhden sellaisen. Tässä haasteessa pitää kertoa sinun omasta tai hoito-/ylläpito-/vuokra-/lempihevosestasi ja muistella sitä, mistä kaikki oikein onkaan alkanut. Itse kerron tässä kahdesta hevosesta, jotka ovat olleet varmasti ne kaksi merkityksellisintä hevosta mun hevosharrastuksen aikana.
Haasteen nappasin Suvilta enkä haasta ketään, halukkaat saavat tehdä mikäli mielivät! :)
Hevosen nimi ja lempinimet, rotu ja ikä: Ensimmäisenä on Liukkaan Nathan, tällä hetkellä 23 vuotias voikko gotlanninrussruuna. Poni tottelee yleisimmin nimeä Nasti, mutta sillä on varmasti paljonkin eri lempinimiä. Itse käytin aikoinaan lellittelynimeä Nastuli ja päinvastaisina hetkinä, kun poni oli kirjaimellisesti Poni, vääntyi nimi muotoon Natsi.
Toisena on blogissa erittäin tutuksi käynyt Pärre Ruttu, 14 vuotias liinakko suomenhevosruuna, joka tottelee nimeä Ruttu. Rutulla ei taida oikeastaan olla mitään kummempia lempinimiä, tietysti itse kutsun sitä milloin milläkin lellittelynimellä ja joskus nimi vääntyy muotoon Ruddu.
Mikä sai sinut pitämään siitä?: Erittäin hyvä kysymys, molempien hevosten kohdalla. Nasti oli alkuun mulle vähän mitään sanomaton, mutta todella nopeasti se alkoi kiinnostamaan. Se on ollut "aina" se perushelppo ratsu, jonka selkään voi laittaa käytännössä kenet tahansa. Olisinko kiintynyt sitten siihen pieneen haasteeseen, minkä se toi karsinassa?
Ruttu taas ei säväyttänyt niinkään nopeasti kuin Nasti, vaan tässä meni aikaa sellaiset puolisen vuotta. Muistan hypänneeni sillä vuoden 2014 leirillä yhtä estetuntia lukuunottamatta kaikki tunnit, mutta mulla ei ole mitään muistikuvaa, että miksi toivoin sitä jokaiselle estetunnille. Ruttu on aikalailla päinvastainen Nastiin nähden, helppo hevonen, jonka kanssa jokainen tulee toimeen heti tilanteessa kuin tilanteessa.
Kerro ensikohtaamisesi hevosen kanssa: Nastin kanssa pääsin tekemisiin heti ensimmäisellä ratsastustunnillani Mikkolassa, muistaakseni elettiin lokakuuta 2011. Poni oli tosiaan ensimmäinen hevonen, jolla siellä ratsastin. Ja mitään muuta en oikeastaan muistakaan, kuin että juuri tuolla tunnilla koin ensimmäisen laukan ikinä. Tosin muistelisin, että Nasti nosti sen ympyrällä toisen hevosen perässä...
Rutun kanssa pääsin tekemisiin ensimmäistä kertaa maalis-huhtikuussa 2014 estetunnin merkeissä. Ellen aivan väärin muista niin Ruttu oli toinen hevonen, jolla hyppäsin - Laurilla olin mennyt siihen mennessä kaikki estetunnit. Kuten kuitenkin totesin aikaisemmin, ei Ruttu säväyttänyt. Silloin tallinvaihdosta oli vielä sen verran vähän aikaa, enkä ollut "päässyt yli" entisestä hoitoponistani, enkä täten osannut rakastua uuteen hevoseen.
Kolme parhainta/hauskinta/mieleenpainuvinta kivaa kokemustanne: Oi että, jos muistaisikin noin monta. Nastin kanssa tulee ensimmäisenä mieleen 2013 kesäleiri ja meidän leirikisarata. Sehän ei siis ollut mitenkäänpäin onnistunut, sillä ensimmäinen estekin ylittyi vasta viidennellä yrittämällä. Mutta se fiilis, kun lopulta päästiin se rata loppuun, oli aivan mahtava! Toisena on ehdottomasti jo mainitsemani ensimmäinen tuntimme, jolloin laukkasin ensimmäistä kertaa. Ja kolmantena on varmaan mainittava viimeisin kerta kun ponin näin. Vaikken varsinaisesti päässyt sen kanssa touhuamaan, oli jo pelkkä kuvien ottaminen yksi mieleenpainuvimmista muistoista.
Rutun kanssa ensimmäisenä tulee mieleen meidän ensimmäiset yhteiset
estekisat. Toisena tulee mieleen kesän 2014 leirikisat, jolloin hieman ehkä altavastaajana starttasin Rutun kanssa mun ensimmäisiä 80-90cm ratojani - ja sijoituin kolmanneksi. Kolmantena tulee mieleen viime kesäinen ilman satulaa -tunti. Monet varmasti tietävät, että mulla on aika paha jännitys ilman satulaa menemisestä, johtuen parin vuoden takaisesta tippumisesta, Rutun kanssa kaikki tuntui kuitenkin helpolta, vaikkakin alkuun jännitinkin etenkin hyppäämistä.
Huonoin kokemuksesi hevosen kanssa: Kyllähän ne Nastin hampaat on pariin kertaan siellä kankussa tai käsivarressa olleet... :D Mitään muuta huonoa kokemusta mulla ei siitä taidakaan olla. Rutun kanssa oli alkuun haastavaa kulkea rauhassa tarhan portista, se varmaan on huonoin kokemus.
Jos jättäisit tarhan portin auki, mitä hevonen tekisi?: Veikkaisin, että molemmat ennen pitkään lähtisivät livohkaan. Rutulla saattaisi mennä pidempään, se on enemmän semmoinen rauhallinen möllöttäjä.
Viisi suosikkikuvaa teistä:
 |
| (C) Laura |
 |
| (C) Taija |
 |
| (C) Minka tai Pinja |
 |
| (C) Minttu |
 |
| (C) kuka? |
Mulla on tosi vähän kuvia Mikkolan ajoilta, joten tätä piti hieman soveltaa Ruttupainotteiseksi. Nämäkin kuvat ovat satunnaisessa järjestyksessä. Kuvien valintakin oli yllättävän helppoa, vaikka etenkin Rutun kanssa on aikamoinen läjä todella ihania kuvia. Näihin kolmeen kuitenkin päädyin, sillä niihin sisältyy eniten muistoja ja sitä tunnetta, mitä tunnen hevosta kohtaan. Nastin kohdalla nuo ovat aikalailla ainoita yhteiskuvia ja esimerkiksi tuosta ilman satulaa -tunnista en muista mitään. Tuo kuva on kyllä aiheuttanut nauruja tuosta tunnista lähtien, eli kohta jo viiden vuoden ajan! :D
