Lunta tulvillaan...

Vihdoinkin mullakin alkoi loma, ja väsäilen ihan normaalia postausta. Ratsastustunnit jäivät tällä viikolla joulutauolle ja jatkuvat taas tammikuussa, joten blogi pyörii nyt ihan perus kuulumis- ja kesken olevien "erikoispostausten" ympärillä vuodenvaihteen ellei mitään ihmeellistä satu loman aikana tapahtumaan. Mulla on tälläkin hetkellä kolme keskeneräistä postausta, ja listalla vielä ainakin yksi, jolla ei tosin kiirettä olekaan.

Täällä on satanut lunta ihan kivasti tän viikon aikana. Mitään hirmuisia kinoksia ei kuitenkaan ole, mutta sen verran kuitenkin, että jää ihan kunnon jäljet kun liikkuu paikasta toiseen. Jospa sitä tulisi vielä vähän lisää loman aikana.. Koulussa on meillä ollu tällä viikolla astetta helpompaa: keskiviikkona oli vielä normaali päivä, mutta torstaina päivä päättyi yhdeltä loppuneeseen kirkkoon. Aamu oli siis ihan normaalisti. Itse kuitenkin vietin melkein pari tuntia musiikkiharjoituksissa, jossa harjoiteltiin joulujuhlan asioita. Eilen perjantaina meillä oli lukupäivä, mutta itse en lukenut riviäkään toisten musiikkiharjoitusten takia, jotka kestivätkin oletettua pidempään.

Tää biisi on soinut päivittäin tän viikon aikana kun olen tullut kotiin - ylimääräinen harjoittelu ei koskaan ole pahitteeksi ;)

Tänään oli sitten joulujuhla. Viime hetkeen saakka harjoittelin ilmaisutaidon esitystä varten kirjoitettuja repliikkejäni, ja siinä välissä piti keritä avaamaan äänikin musiikin valinnaisryhmän esitystä varten. Juhlakin alkoi vartin myöhässä, mutta oli kuitenkin onnistunut - vaikka ilmaisutaidon esityksessä unohtelin sanoja välistä, joita sitten paikkailin todella tökerösti. Laulu kuitenkin sujui paremmin kuin olin kuvitellut, eikä ääni edes värissyt vaikka pulssi kohosi ja aloin täristä ennen esitystä, eivätkä mikitkään olleet paikallaan.

Todistukseenkin olen ihan tyytyväinen, ja taso on samaa kuin viime keväänä. Ainoastaan kahden aineen numerot olivat muuttuneet - tai itseasiassa vaihtaneet paikkaa - jonka tajusin vasta kotiin tultuani. Keskiarvo on 8.7 ja lukuaineissa 8.625. Keväälle pistetään tosiaan viimenen tsemppi päälle, ja nostetaan se liikunnan numero ainakin kymppiin - se kun on helpoiten saavutettavissa, koska opettajan sanoin se on todella hilkulla ettei se ole kymppi. Saksan numeroa yritän nostaa siihen ysiin, samoin englannin. Uskonnon numero nousisi varmasti tuntiaktiivisuudella ja paremmalla työskentelyllä, kokeita kun meillä ei enään ole siitä aineesta. Äidinkieli on mulle myös helppo kohotettava sillä kirjoitan hyviä, vähintään 9-9½ aineita - kokeet vain tuppaavat olemaan sitä kasia tai ysiä.

5+1 tavoitetta tulevalle vuodelle

Varmasti jokaisella ratsastajalla on vuosittain tavoitteita, joiden tavoittelemisesta haaveillaan. Itse en ole suinkaan poikkeus, sillä myös minulla on muutamia tavoitteita joihin yritän tähdätä vuoden aikana. Vuodeksi 2014 en ollut asettanut mitään kummempia tavoitteita - lähinnä vain ne tavalliset "paranna istuntaa" -tyylisiä - joten nyt ajattelin asettaa ihan kunnon tavoitteita.

1. Kisata vähintään kahdissa KeSeRan koulukisoissa

Tajusin tänä vuonna liian myöhään ruveta kilpailemaan koulukisoissa, joten ensi vuonna pitää tsempata. Todennäköisimmät kisat ovat ainakin seurakoulumestaruudet toukokuussa ja jos syksyllä järjestetään Ponilaaksossa koulukisat niin sinne sitten ehdottomasti. Kolmannet koulukisat olisivat sitten harjoituskoulukisat huhtikuussa. Luokka olisi kaikissa helppo C. Ja jos hyvä tuuri käy, niin voisin käydä yhdet estekisatkin - joko harjoitusestekisat maaliskuussa tai mikäli syksyllä vain on Ponilaaksossa niin ne. Luokkana olisi joko 60cm tai 80cm, riippuen hevosesta.

(C) Roosa

2. Enemmän rutiinia esteillä

Tämähän riippuu ihan täysin opettajasta, mutta tavoitteena olisi mahdollisuuksien mukaan hypätä enemmän. Kyllähän se kouluratsastajakin estehyppelöitä välillä tarvitsee ;)

Napattu videolta, (C) Roosis

3. Hyvällä fiiliksellä ratsastusleirille ja sieltä pois

Tää on mulla onnistunut aina. Porukka on ollu joka kesä aivan mahtava, niin Mikkolassa kuin Ponilaaksossakin, joten leirille uskaltaa lähteä aina hymyissä suin. Viime kesänä hyvin menneet leirikisat nostattivat mielialaa ja ensi kesänä lähdetään jahtaamaan uudestaan samanlaista menestystä! Leirin ajankohta vielä vähän auki, mutta sen tiedän että heinäkuulle mennään tänäkin kesänä.

Kuvat vasemmalta oikealle ja ylhäältä alas (C) ? (Aliisan kamera), minä, minä, minä, Sara Kylmälä, Pinja, ?

4. Päästä ratsastamaan mahdollisimman paljon erilaisilla hevosilla

Tän pitäisi olla suhteellisen helppo toteuttaa, koska käyn ratsastuskoululla. Ponilaaksossa on tällä hetkellä 17 tunneilla käyvää hevosta (+ Minty), joista 16 pystyn ratsastamaan - Mussu, Baltsu ja Nemo juuri ja juuri sen kokoisia, että niillä pystyn ratsastamaan.

Kuvat: Macy (C) ?, Lätty ja Ruttu (C) Roosis, Lauri ja Kati (C) Minka, Seppo (C) Aliisa

5. Istunta kuosiin part miljoona

Jokaisen ratsastajan ikuinen kulmakivi: istunta. Sitä ei saa ikinä täydelliseksi, mutta huomaan itsekin vielä muutamia virheitä mitkä eivät hurjasta kehityksestä huolimatta ole vielä korjautuneet. Näihin kuuluu lähinnä jalat, jotka heiluvat ihan kamalasti laukatessa! Kantapäät eivät pysy ihan vielä täysin alhaalla, ja välillä huomaan niiden nousseen sen hehtaarin ylös. Lisäksi varsinkin mun vasen jalka osoittaa jatkuvasti ulos, ja on raskaan työn tulos saada se edes loppuverkan ajaksi osoittamaan eteenpäin. Ollaan muistaakseni Marjon (tai jonkun muun opettajan) kanssa joskus todettukin mun vasemman ja oikean jalan erot...

(C) Roosa

6. Koulussa parantaminen
Mun syksy ei oo ollu koulussa numeroiden perusteella mikään kovin hehkeä, joten nyt keväällä on pakko tsempata!

Hiekka on hyvää

Se tunne, kun et muista tunnista juuri mitään... Varautukaa siis todella pikaisesti kirjoitettuun tekstiin!

Mielenkiintoinen - siis erittäin mielenkiintoinen - tunti taas takana. Ja tämähän tietysti johtuu täysin omasta hevosvalinnastani. Jep, tälläkin viikolla saimme valita hevoset estetunnille. Sijaisena meillä oli taas vanha tuttu Sara. Mietin pitkän aikaa mun todella hyviä vaihtoehtoja läpi. Vaihtoehtoja ei tosin ollut montaa sillä halusin laittaa hevosen itse valmiiksi tunnille - eli selventääkseni hevonen ei saanut olla edellisellä tunnilla - ja lisäksi karsin pari hevosta pois laskuista kokonaan, jälkimmäiseen kuului näin esimerkkinä Lätty. Jäljelle jäi siis vain pieni ja pyöreä ponikatras: Kati, Delhi, Ballerina ja Mussu. Päädyin ehkä turhan uhkarohkeaan valintaan, mutta näin jälkikäteen ajateltuna päätös ei ollut mitenkään huono.

Kännykkälaatuisia kuvia tälläkin kertaa. 1 Poni on turhan utelias kun yritän kuvata karsinassa 2 Ulkopuolelta onkin sitten helpompi kuvata - kaltereista huolimatta

Päädyin siis Mussuun. Mussullahan on todella mielenkiintoinen hyppytyyli, ja moni on tippunut hypätessään sillä. Viime kesän leirivideossa onkin kuvasarja tästä. Mussulla olen mennyt viimeksi joskus keväällä, ja mulla oli erittäin hatarat muistikuvat siitä että olisin tykännyt ponista. Mun oli aivan pakko nauraa istuttuani Mussun selkään: reippaasti yli kuukauden olen ratsastellut vain hevosilla ja nyt kapusin noin 130 senttisen ponin selkään.

Ensimmäiset hypyt meni aika kivasti, mutta heti totesin Mussun hypyt aivan kamaliksi - laukan täytyi todellakin olla reipas ettei tullut niitä pieniä töpöaskeleita ennen estettä. Laukkakin oli mielestäni kamala istua, tiedä sitten oliko ristilaukkaa vai muuten niin epätasaista. Aloitettiin ihan perus suhteutetulta linjalta, jonka esteet olivat ensin ristikoita. Tämän jälkeen ensimmäinen este nostettiin pystyksi, ja kavio kolahti puomiin. Tässä vaiheessa taidettiin tehdä myös tiukka käännös kohti seinää jatkaen uraa pitkin. Toinenkin nostettiin pystyksi: ensimmäinen kierros meni ihan hyvin, mutta toisella alkoi sitten taas tapahtua. Tultiin tosi huonosti, jonka seurauksena ohjat tipahti käsistä ja jalustimet repi yhteistyösopimuksen irti. Tajusin ihan liian myöhään - eli juuri ennen jälkimmäistä estettä -, että pitäis kääntää poni pois linjalta ja näin mentiin yli todella tyylikkäästi: minä tasapainoillen ponin kaulan päällä - myöhemmin ponin niskassa - ponin katsoessa ilkikurisesti ympärilleen pää maata viistäen. Tässä vaiheessa muakin nauratti vielä, mutta kun kuului kunnon tömähdys ja pientä kipua vasemmassa lonkassa, ei naurattanut enää yhtään. Nyt itse asiassa naurattaa - ja paljon! :D Ennen uudelleenyritystä annoin toisen ratsukon mennä ensin, sillä vaikka tulin lonkka edellä käynnistä maahan, oli silti osa ilmoista tullut pihalle. Uusi yritys menikin sitten paremmin.

Pieni radanpätkäkin meni ihan kivasti, vaikka tässäkin meinasin tippua pariinkin otteeseen. Rata meillä oli seuraava: suhteutetun ensimmäinen este, lävistäjällä oleva okseri, suhtetettu linja, tiukka käännös oikeaan kohti seinää, lävistäjän okseri, pituushalkaisijalla oleva 1-2 askeleen ristikkosarja, jonka jälkeen 90 asteen kulma kohti kavalettia. Tässä vaiheessa mentiinkin kaasu pohjassa koko rata pariin kertaan ja olin todella tyytyväinen. Mussu ei kieltänyt kertaakaan, vaan hyppäsi jokaisen esteen kunnolla, vaikkakin vähän omituisesti. Kuski vain sääti omiaan siellä selässä, ja laukassa mun jalat heilu jatkuvasti - ehkä noi pikkuponit alkaa olemaan jo historiaa ja täytyis siirtyä niihin yli 140 senttisiin, mut tässä tapauksessa oli tosiaan valittava Ballerinan ja Mussun väliltä, sillä Kati ja Delhi ovat ehdoton ei mun kohdalla. Jos vain löytäisi ne oikeat nappulat niin saattais mun ja Mussun yhteistyöstä tullakin jotain ;)