Kuvailuja pitkästä aikaa

Postauksen kuvat on otettu pitkin syksyä, kuvia on niin lokakuun alusta kuin marraskuultakin :)

Naurava ponityttö täytti huomaamattani noin kuukausi sitten vuoden. Vuosi on mennyt todella nopeasti ja blogi on pysynyt suhteellisen aktiivisena, vaikka postauksia ei mitenkään hirmuisen paljon olekaan tullut. Tähän palaan kuitenkin joulukuussa, sillä nyt ajattelin kirjoitella jälleen vähän arkisempaa tekstiä hevosasioiden ulkopuolelta. Lifestyletekstiä onkin tullut viimeksi syyskuun alussa, joten ehkä semmoinen olisi nyt paikallaan. Osaa nämä eivät varmasti kiinnosta lainkaan, mutta itse ainakin tykkään avata vähän omaakin elämääni edes näin parin kuukauden välein.

Ensimmäinen jakso koulussa tuli ja meni. Syysloma tuli ja meni. Illat hämärtyvät kovaa vauhtia ja jouluun on enään puolitoista kuukautta. Syksy on mennyt aivan älyttömän nopeasti, tiedä sitten johtuuko se siitä, että koulupäivät ovat pitkiä mutta suhteellisen rentoja vai mistä. Meidän tuntimäärä on kuitenkin tähän jaksoon kasvanut edellisen jakson tuntimäärästä (1. jaksossa oli 130 tuntia, nyt on 185 tuntia) ja mukaan on tullut ruotsi, jota meillä ei tämän jakson jälkeen olekaan enää tänä vuonna, sekä yhteiskuntataidot, joka vastaa aika paljolti yhteiskuntaoppia. Muuten koulupäivät ovatkin aika samaa kaavaa: tiistaisin keittiövuoro, keskiviikkoisin keittiöön liittyvää teoriaa ja loppuviikko kuluukin yrittäjyyten liittyvien opintojen parissa merkonomiopiskelijoiden kanssa. Tähän meillä liittyy myös koulun kahvion pyörittäminen tiimeittäin omalla teemalla. Viikko kerrallaan ollaan siellä töissä opetellen asiakaspalveluun liittyviä asioita, mm. kassan käyttö ja oikeanlainen asenne hommaan. Meidän ryhmä oli kahviossa viime viikolla ja teemana oli yllätys yllätys - halloween. Näin jälkeenpäin mietittynä teema olisi voinut näkyä vielä paremmin, mutta yrittäjyysryhmä tykkäsi silti kovasti.

Lukiojututkin ovat sujuneet ihan kivasti. Ensimmäinen äikänkurssi (kurssi 2) alkaa olla ihan just käytynä läpi ja matikankurssin koe on itsenäisyyspäivän tienoilla. En muista oonko maininnut, mutta ainakin tänä vuonna on semmoinen järjestely meillä, että lukio-opinnotkin järjestetään reaalia ja ruotsia lukuunottamatta ammattikoululla ammattikoulun opettajien opetuksessa. Opettajilla on tietenkin pätevyys lukion kurssien opettamiseen. Viime viikolla kuitenkin sovin tapaamisen lukion opolle koskien mun reaalia ja sen aloittamista. Mun reaalihan on siis psykologia, joten jos sulla on kokemusta aineesta niin kertokaa toki! Eilen käväisinkin opon luona ja nyt kaikki on selvää, vielä jos sen kirjan hankkisi... Psykologian tunnit menee luonnollisesti muiden tuntien päälle, joten mun pitää sumplia hieman että minä päivinä pääsen lukiolle ja milloin en - keittiöstä kun en mieluusti lähtisi kesken pois ellei ole aivan pakko. Tämäkin on onneksi opettajan kanssa helposti sovittavissa!

Ihan pelkillä maisemakuvilla en kuvita tätä postausta, vaan mukaan pääsee myös koirakuvia! Muutama päivä sitten hipsin ulos kuvaamaan setäni koiria, kahta coton de tulear -urosta. Hieman aroista koirista sai todella kivoja ja syksyisiä kuvia, joista ainakin itse pidän kovasti. En olekaan aikaisemmin kuvannut koiria - kissoja ja hevosia on tullut eläimistä eniten kuvattua - mutta kertahan se on ensimmäinenkin!

Miten teidän syksy on mennyt?

Suunnitelma toteen

Mun postaustahti on selvästi harventunut - jos se vaan on yhtään mahdollista. Varmasti siihen liittyy monikin asia, mutta yksi syy hiljentymiseen liittyy blogiin. Oon nimittäin tekemässä ensimmäistä kertaa bloggaushistoriassani joulukalenteria, jota olen nyt suunnitellut loppukuun suht aktiivisesti. Mitään älyttömän erikoista ei ole tiedossa - ainakaan omasta mielestäni - mutta ainakin musta on todella kiva kirjoittaa vähän blogille vieraampiakin asioita. Ja nyt tarvitsenkin teidän apua. Multa uupuu nimittäin muutaman luukun idea ja te saatte vaikuttaa niihin! Mitä haluaisitte lukea tai nähdä blogin ensimmäisessä joulukalenterissa? Kertokaa ihmeessä, jotta voin alkaa suunnittelemaan ajoissa :)

Jälleen kännykkäkuva...

Mutta nyt eiliseen tuntiin. Eilen meillä oli koulutunti, jonka menin Delhillä. Harjoiteltiin B-merkin kouluohjelmaan liittyviä asioita suunnilleen 20x40 metrisellä radalla. Aloitettiin ihan kulmien ratsastuksella, painottaen taivutukseen. Mulla on ollut erittäin huono tapa olla ratsastamatta kulmia kunnolla, mutta ainakin nyt muistin niitä ratsastaa paremmin. Tehtiin tehtävä jokaisessa askellajissa, käynnissä ja ravissa Delhi oli vähän hidas, laukassa taas ihan ok. Tultiin vielä suunnanvaihto laukassa jatkaen uralle asti. Tää on ollut mulle aina ongelmana ja paperissa on kisaradan jälkeen usein lukenutkin että "ratsasta loppuun asti" ja samaa on Marjokin sanonut tunneilla. Nyt kuitenkin laukat menivät aivan loppuun saakka, ehkä jopa hieman liiankin pitkälle. Otettiin välikäynnit, jonka jälkeen alettiin tulemaan seuraavaa tehtävää. Tultiin ravissa pituushalkaisijalle ja vaihdettiin joka kierroksella suuntaa. Kulmaan voltti hyvällä taivutuksella, jonka jälkeen pitkä sivu temponlisäyksellä. Taivutusta sai hakea oikein kunnolla, eivätkä temponlisäyksetkään sujuneet kovinkaan hyvin. Voisi siis sanoa että ainut läpi tehtävän sujunut asia oli pituushalkaisija, jolle tultiin aina suorassa :D

Seuraava tehtävä oli laukka-käynti -siirtymiset suoralla uralla. Olin vähän kauhusta kankeana, sillä ne eivät olleet ikinä onnistuneet. Otin kuitenkin "haasteen" vastaan, ja oikein yllätyin lopputuloksesta. Saimme parikin puhdasta siirtymistä aikaan ja oikeastaan kaikki loput parin raviaskeleen viiveellä. Olin todella tyytyväinen, sillä aikaisemmin nämä eivät todellakaan olleet onnistuneet. Jatkettiin tämän jälkeen vielä laukan parissa. B-merkin kouluohjelmassa on juuri tämä tehtävä: pääty-ympyrä, jossa I:ssä harjoituslaukka. Tehtävä sujui todella kivasti, mitä nyt lopussa laukka muuttui todella veteläksi. Otettiin vielä yhdet temponlisäykset lävistäjällä ennen loppuverkkaa. Tällä kertaa lisäys sujui todella kivasti.

Ai miksi meidän ryhmä harjoitteli juuri B-merkin kouluohjelmaa? Siksi, että kahden viikon kuluttua on Ponilaaksossa 1-tason koulukisat, joissa on tämä luokka. Suurin osa ryhmästä on menossa tähän luokkaan, myös minä lukien. Kyllä - koulukisat tiedossa siis! Ja mikäli on yhtään osannut päätellä tuntipostauksista jotain, niin ratsuna on Delhi. Leirillä jo päätin asian, että menen Delhillä mun ensimmäisen B-radan. Se on suht varma eikä ota nokkiinsa kannuksesta. Nyt kun oon jokaisen koulutunnin syksyllä mennyt Delhillä, on mulla jonkinlainen käsitys miten sitä ratsastetaan. Mitään menestystä en odota tälläkään kertaa, tavoitteena olisi vain saada hyväksytty suoritus ja olla edes hiukan tyytyväinen omaan ratsastukseensa. Toivotaan parasta ja pelätään pahinta!

Viholliseni etukaari

Ensimmäisenä kysymys: toimiiko kuvat edellisissä postauksissa normaalisti? Näkyykö ne vai onko vain tyhjä "laatikko"?

Perjantaiselle tunnille lähdin ihan hyvillä fiiliksin. Se hyvä fiilis kuitenkin latistui päästessäni talliin ja kuultuani, että menen esteistuntatunnin Ruuvilla. Viime kerralla meidän koulutunti ei mennyt todellakaan hyvin ja edellisellä estetunnilla tuli maisteltua hiekkaa. Harjasin hevosen pikaisesti, olihan se jo ollut yhdellä tunnilla, jonka jälkeen varusteet niin hevoselle kuin ratsastajallekin ja sitten maneesille. Käytin suosiolla jakkaraa ja pyysin jonkun roikkumaankin, olin meinaan aikaisemmin saanut kiepautettua satulan kyljelle noustessani Ruuvin selkään...

Oltiin molemmat ennen tuntia tosi innokkaita

Alkutunti oli kyllä aivan kamala. Ei tehtävissä mitään, mutta Ruuvi... Se oli todella tahmea ja painoi kädellekin todella kivasti. Alkuverryttelyn jälkeen otettiin jalustimet kaulalle ja alettiin tulemaan neljän puomin puomilinjaa. Ei siinä mitään, mutta puomit piti mennä keventäen... Ilman jalustimia keventäminen on ollut mulle aina hankalaa ja Ruuvin kanssa se oli jotenkin vielä hankalampaa. Puomilinjan jälkeen nostettiin oikea laukka ja laukattiin päätyyn voltti ja siirryttiin pitkän sivun lopussa takaisin raviin. Tehtävä onnistui ihan siedettävästi, vaikka laukan kanssa oli todella paljon ongelmaa. Mun ylävartalo meni nimittäin aivan lysyyn enkä saanut laukkaa pidettyä yllä kovinkaan hyvin. Pikkuhiljaa kuitenkin laukan ylläpito alkoi kuitenkin sujumaan paremmin. Tämän jälkeen otettiin tehtävä, jossa ylitimme puomit harjoitusravissa ja käännyimme välittömästi kentän poikki tehden pysähdys ennen uraa. Tämän jälkeen jatkettiin oikealle laukaten pääty-ympyrä tehden laukanvaihto ravin kautta keskihalkaisijalla ja jatkaen vasemmalle uraa pitkin. Ennen lyhyttä sivua takaisin raviin. Tämä tehtävä sujui alkuun heikosti laukan osalta, mutta parin kierroksen jälkeen se oli ihan siedettävää.

Pian puomit nostettiin pieniksi kavaleteiksi, jotka tulisimme ilman jalustimia. Alkuun mua vähän epäilytti, mutta jo ensimmäisellä kerralla tehtävä sujui kivasti. Laukkakin muuttui heti paljon paremmaksi kun päästiin hyppäämisen makuun. Mitään suurempaa korjattavaakaan ei löytynyt, ainut mitä itse olisin korjannut niin pohkeet kiinni niin laukka olisi säilynyt myös innarin jälkeen. Tultiin parin kierroksen jälkeen sama innari myös jalustimien kanssa ilman suurempia ongelmia, joten siirryimme varsinaiseen hyppäämiseen.

Tehtävä oli simppeli. Meillä oli 3-4 askeleen suhteutettu ristikko-pysty. Tultiin ensin pari kertaa lyhyessä laukassa neljällä askeleella, jonka jälkeen hevoset pidensivät laukan kolmeen askeleeseen - poneilla edelleen neljä askelta. Ristikolla piti laskea hypyn vaiheet 1-2-3 -taktiikalla, joka olikin mulle tuttu vuoden takaa. Tämä onnistui oikein kivasti. Pystyä nostettiin jokaisen kierroksen jälkeen, ja lopulta pysty taisi olla noin 70-80 senttinen. Kerran tultiin ihan kivaa laukkaa, ehkä inasen liian hidasta, jolloin Ruuvi lähtikin sitten aivan älyttömän kaukaa hyppyyn. Enhän mä siinä vaiheessa päässyt hyppyyn mitenkään mukaan, joten lennähdin kivasti ilmaan tömähtäen etukaaren päälle... Oli semmonen tunne tasapainon ollessa täysin toiseen suuntaan kuin mihin ollaan menossa, että kohta maistellaan taas hiekkaa. Jotenkin sain kuitenkin pysyttyä kyydissä.

Pari onnistunutta hyppyä vielä, jonka jälkeen otettiin loppuravit. Ei se tunti nyt kovin kamala ollut, mutta ei kovin onnistunutkaan. Kuitenkin tuli semmonen fiilis, että ehkä sitä pikkuhiljaa kehitytään myös Ruuvin kanssa...