Hevoset 2015

Nyt on koettu Tampereen Hevosemessut 2015. Viikonloppu oli todella mahtava, varsinkin sunnuntai kului aivan liian nopeasti. Molempina päivinä olin suurinpiirtein koko päivän paikalla, lauantaina tulin yhdeksän jälkeen ja lähdin kuuden jälkeen ja sunnuntaina tulin kymmenen jälkeen ja lähdin kuuden maissa viimeisten ohjelmanumeroiden jälkeen. Lauantaina mun piti alunperin kierrellä yksikseni, mutta bussissa olikin toinenkin yksin liikkeellä oleva ikäiseni, joten olimme koko päivän pääosin kahdestaan, itse livahdin kyllä yhteen miittiin, mutta muuten. Sunnuntain sitten vietin Roosan ja Sannin kanssa varsanäyttelyyn saakka, jolloin he lähtivät kotiin.

Lauantaina oli mieluista ohjelmaa kuvattavana koko päivän: kenttäklinikka, rotuesittelyt, esteratsastuskilpailut ja islanninhevoset. Rohan Tallien esitystä en kuvannut, sillä kerkesimme katsomaan sitä ehkäpä vartin verran ennen lähtöä, joten en edes viitsinyt ottaa kameraa esille. Upeita olivat kyllä hevoset! Otin osaa myös Avajaisiin, mutta puheet olivat kieltämättä todella tylsiä ja kärsin väkijoukon aiheuttamasta päänsärystä koko iltapäivän, joka laski vielä enemmän kiinnostustani. Kiinnostukseni herätti kuitenkin ohjelmalavalla vieraillut Karl Adam, joka palkittiin Vuoden Kavionjälki 2015 -palkinnolla. Messuosastojakin kiertelimme lauantaina, sillä kaverini etsi itselleen saappaita, mutta sopivia hän ei löytänyt. Katselin jo etukäteen itsekin kisahousuja, mutta koska mukanani ei ollut vielä rahaa niin en voinut niitä ostaa. Kävin myös Blogistien Meeting Pointissa moikkaamassa Kaktua. Menin aivan lukkoon tilanteessa - alunperinhän minun piti tavata Minttu ja jutustella tavallisesti bloggaajien kanssa, mutta suunnitelmat muuttuivatkin lennossa.

Hevonen, jonka näkemistä olin odottanut kaikista eniten koko messuilla - Arvonherra

Ehdottomasti messujen paras klippaus löytyi new forestinponiruuna Everest Igorilta

Agrimarket Poni Trophyn kakkosen ja kolmosen on helppo hymyillä, vaikka Horse Show -paikkaa ei vielä tullutkaan. Vasemmalla poniruuna Beltin ja oikealla ISH-ruuna Two Tone Fred.

Sunnuntaina lähdin tuntia myöhemmin kohti Tamperetta, joten olin paikalla vasta silloin kun kouluklinikka oli jo käynnissä. Koko klinikkaa en jaksanut kuvata, sillä kouluratsastus ei ole mulle sitä mieluisinta kuvattavaa. Aloin sitten kiertelemään ja etsimään Roosaa ja Sannia, jotka löytyivätkin rodeohärän luota. Tätä ennen kerkesin näkemään muutamaa Mikkolalaista, oli kiva nähdä! :) Muita kuvaamiani ohjelmanumeroitani olivat esteratsastuskilpailut, varsanäyttelyn finaali, Ypäjän katrillin loppua, lännenratsastusesityksen alkua, valjakkoajokilpailu sekä yllätysnumeron - miniponien tervehdys, jossa Esperar Miniatures -tallin ponit GMH Sir Harvest Moon ja tämän viime kesäinen varsa Esperar Diamante Celestial päästettiin areenalle juoksentelemaan. Kyllä siinä pienistä poneista lähti vauhtia!

Agrimarket Speed Trophyn voittajan on helppo hymyillä. Holsteintamma Lasdiema

Avant Gold Cupin osakilpailun voittaja ja selvästi tyytyväinen FWB-tamma Doppsko Carimba.

Messut olivat kyllä jälleen kerran mahtavat, ja aivan varmasti olen ensi vuonnakin tulossa. Muutamia korjattavia asioita tosin löysin heti saapuessani - pressijonon hidas eteneminen. Kymmenisen minuuttia siinä seisoskeltiin liikkumatta mihinkään suuntaan vaikka jonossa oli vain muutama ihminen. Rotuesittelyt alkoivat myöhässä, joten esimerkiksi connemarat - tai siis connemara, paikallahan oli vain yksi ratsukko - saivat vain pari minuuttia esiintymisaikaa. Lisäksi gotlanninrussit ja shetlanninponit olisivat saaneet esiintyä monipuolisemmin, esimerkiksi kärryjen kanssa. Rotuesittelystä oli hevostalli.netissä kova keskustelu, jossa juuri näistä mainitsemistani asioista keskusteltiin.

Hinnoistakin on pakko mainita: ravintolassa, jossa kävin molempina päivinä, oli pillimehu hinnaltaan 1,70€. Kuinkahan monta näitäkin myytiin? Varmasti menisi kaupaksi pienemmälläkin hinnalla. Tarjouksia ei juurikaan löytynyt, ja etsimiäni kisahousuja ei löytynyt sopivassa hintaluokassa - ja jos sattui löytymään, niin koko ei ollut sopiva. Miksei esimerkiksi Horzella ollut valkoisia housuja myynnissä? Tulee saamalleni etukupongille käyttöä, kun ei kerta messuilta löytynyt mitään ostamisen arvoista.

Jotta postaus ei veny aivan liian pitkäksi kuvien takia, julkaisen lisää kuvia luultavasti myöhemmin tällä viikolla omassa postauksessaan, jossa tulee olemaan kuvia niin varsanäyttelystä, esteluokista, valjakkoajosta kuin myös Karl Adamista ja miniatyyrihevosista. Kuvia tuli kuvattua molempina päivinä nimittäin noin 800 kappaletta ja muistikortti ei ollut kummankaan päivän jälkeen täynnä - tosin tyhjensin kortin sunnuntaina heti kotiin päästyäni, ihan vain varmuuden vuoksi ;)

Epäonnistunut tunti?

Olin poikkeuksellisesti jo eilen ratsastamassa. Himmu oli myös samana päivänä tallilla, mutta edellisellä tunnilla, joten hän tuli ilomielin kuvaamaan omaa tuntiani. Tunnille sain Sepon, jonka koulusatulaan olen istunut viimeksi yli vuosi sitten - ja sen kyllä huomasi omassa ratsastuksessa. Nappulat olivat nimittäin ihan hukassa!

Loppukävelyt

Tulin tallille jonkinverran suunniteltua myöhässä ja vielä paremman tilanteesta teki se, että Seppo oli päättänyt piehtaroida itselleen kunnon kura kerroksen, joka oli sitten kuivunut. Olin nopean harjauksen jälkeen itsekin aivan harmaa, eikä Sepponkaan ulkonäön perusteella mihkään kisoihin oltu menossa. Olin sitten viimeisenä maneesissa, mutta muutkaan eivät olleet päässeet edes selkään joten en ollut myöhässä.

Alkukäyntien jälkeen aloitettiin työskentelemään käynnissä oikeaan kierrokseen. Edellisen tunnin jäljiltä maneesissa oli esteitä, joten Marjo käytti niitä hyväkseen tehtävissä. Emme kuitenkaan hypänneet, mutta pohkeenväistöjä tehtiin pujotellen neljä linjassa ollutta kavalettia toisella pitkällä sivulla, jotka pujottelimme, jonka jälkeen toiselle pitkälle sivulle tehtiin loiva kiemura keskikäynnissä. Pujottelussa ongelmaksi ilmeni taivutus, sillä huomasin heti ettei Seppo taipunut juuri lainkaan oikealle. Loppua kohden onneksi parani.  Keskikäynti oli aikamoista räpellystä, pakko myöntää. Toiseen suuntaan ei mennyt juurikaan paremmin.

Toinen tehtävä tehtiin myös loivalla kiemuralla ja pujotellen. Tulimme lyhyen sivun keskeltä pituushalkaisijalle, josta aloimme ensimmäisen kavaletin kohdalla väistättämään kohti uraa, toisen kohdalla väistättämään kohti pituushalkaisijaa ja kolmannen kohdalta takaisin uralle. Lyhyen sivun keskellä nostettiin laukka, laukattiin pari askelta kiemuraa ja vaihdettiin laukka lopun kiemuran ajaksi. Väistöt kohti uraa sujui alusta saakka tosi kivasti, mutta uralta pituushalkaisijalle eivät niinkään. Seppo ei meinannut väistää juuri lainkaan, taidettiin alussa saada ehkä metri väistöä keskelle aikaiseksi ja alku meni muutenkin enemmän avotaivutukseksi. Pikkuhiljaa ne väistötkin parani. Loiva kiemura nyt meni jälleen vähän niin ja näin, mutta laukat nousi, vaikka kiemuralla laukanvaihto meni aikamoiseksi räpellykseksi. Sama tehtiin myös vasempaan kierrokseen, aika samalla tavalla kuin edelliseenkin suuntaan.

En edelleenkään ymmärrä tota mun vasenta nilkkaa - eilen kyllä oikeakin teki sitä. Haen kohta paalinnarua tunneille ja sidon jalustimet jotenkin satulavyöhön että pysyis oikeassa asennossa!

Otettiin seuraavaksi samaiset väistöt ravissa molempiin suuntiin. Ja ne meni suoraan sanottuna aivan kamalasti! Loppua kohden parani onneksi nämäkin, mutta raviväistöt ei oo ikinä oikein ollut mun juttu - johtuen suureksi osin siitä, ettei niitä ole tullut treenattua juurikaan ennen Ponilaaksoon siirtymistä. Lisäksi välit olivat omasta mielestäni mulle ja pitkäkaulaiselle Sepolle, jota en muuten todellakaan osaa ratsastaa sileällä, turhan lyhyitä ravissa vaikka Marjo muuta sanoikin.

Seuraava tehtävä painottui loivalle kiemuralle. Katsomopäädyssä nostettiin laukka, ja kiemuran alussa vaihdettiin laukka käynnin kautta. Kiemuran huipulla tehtiin kootummassa laukassa mahdollisimman pieni voltti vasemmalle kohti seinää ulospäin asettaen ja kiemuran jälkeen ravin kautta laukanvaihto, ensimmäisen kavaletin ympäri harjoituslaukkaa ja reippaampaa laukkaa pitkä sivu, jonka jälkeen raviin. Muuten meni ihan kivasti, mutta kiemuran voltti tuotti hankaluuksia molempiin suuntiin. Ainut tavoitteeni oli saada voltti edes laukattua, ja siihen tavoitteeseen päästiin - en tiedä ollenkaan asetinko loppujen lopuksi lainkaan ulos. Alkuun päästiin ehkä puoli volttia laukassa ja viimeisillä kerroilla saatiin koko voltti laukattua - tosin ilman ulkojalustinta, joka tipahti kesken kaiken.

Keräännyttiin kaikki vielä pääty-ympyrälle ravaamaan ja laukkaamaan. Seppo ei edelleenkään taipunut kunnolla, ja sain tehdä todella töitä ruunan selässä. Pikkuhiljaa taivutusta löytyi edes vähän. Laukassa sain taas hakea taivutusta hetken verran, mutta sekin löytyi pienen hakemisen jälkeen - tosin ei yhtä hyvin kuin ravissa.

Koulukisoihinkin ilmoittauduin! En edes muistanut koko kisoja tullessani tallille, mutta tunnilla muistin aivan yllättäen ja pohdittiin sitten Himmun kanssa keillä mennään. Tallissa sitten ilmoittauduin luokkaan helppo C:1 2000, ratsunani Ruttu. En malta odottaa ensi viikon tuntiin, sillä viimeksi olen mennyt Rutulla tammikuussa. Tuolloin tunti meni todella hyvin, joten odotukset ovat aikas korkealla. Vakiokisakuvaajani ei tällä kertaa pääsekään paikalle, sillä hänellä on omat kisat juuri samana päivänä. Onneksi Himmu lupautui kuvaamaan radan, mikäli minä kuvaan hänen ratansa - ellei nyt aivan peräkkäin olla. Ja tietty pitää saada verkattua rauhassa. Kenttä oli eilen vielä vähän vetinen, toivottavasti kuivuisi edes jonkinverran kisapäivään, jotta saataisiin pitää verkka ulkona!

Pitkästä aikaa

Kuvista kiitos Roosalle!

Pitkästä aikaa saan raapustella ratsastuspostausta tänne, johan viimeisimmästä onkin jo kaksi viikkoa. Toissa viikolla en tosiaan päässyt kisoihin enkä viime viikolla tunnille influenssan takia, josta mainitsinkin täällä bloginkin puolella. Tänään sitten pääsin tunnille ja Roosa tuli enemmän kuin mielellään kuvaamaan, joten kuviakin on - tosin julkaisukelpoisia löytyi vain kaksi, sillä muissa meno ei näyttänyt omaan silmään edes ratsastukselta. Videotakin sain ja saattekin pätkän laukkaa katseltavaksi - ei ollut ratsastus ihan mitään kaikkein siisteintä muissa videoissa. Tästä tulee varmasti sanomista, että miksi et laita myös niitä kauheampia kuvia, ja vastaus on selvä: kuvista tulisi vielä enemmän sanomista. Tunnin menin Macyllä, jolla olen viimeksi mennyt heinäkuun loppupuolella ja meno oli todellakin sen mukaista...

En tiedä mikä siinä on, mutta kuvista huomaa kuinka lyhyet jalustimet mulla on jälleen. Selästä käsin ne tuntuu tosi hyvältä ja ratsastamaan pystyy, mutta kuvissa ne paljastuvatkin aivan liian lyhyiksi. Varmaan jokin jäänne niiltä kahdelta vuodelta, jolloin ratsastin aina pari reikää liian lyhyillä jalustimilla... Hevosilla ei tätä ongelmaa ole, eikä suurimmalla osalla poneistakaan. Viimeksi ongelma näkyi viime syksyn ensimmäisellä tunnilla, jolloin menin Laurilla. En siis kaipaa mitään kommentteja lyhyistä jalustimista.

Macy tuntui kamalan kapealta koko tunnin ajan. Sillä ei ole mitään poneille tyypillistä mahaa, vaan se on solakka. Aloitettiin työskentely keskiympyrällä ravaillen ja taivutellen. Pari hevosenmittaa ennen uraa tehtiin suoristus ja väistettiin uralle ja takaisin ympyrälle. Taivutukset olivat alkuun vähän hakusessa, mutta sekin alkoi pikkuhiljaa löytymään. Väistöt sujuivat seinää kohti todella kivasti, mutta poispäin ei niinkään, vaan sain todella tehdä töitä jotta sain Macyn väistämään. Väistäminen keventäen ei oikein luonnistu multa, joten kierroksen jälkeen aloin tekemään väistökohdat harjoitusravissa, joka helpotti huomattavasti tehtävän tekoa. Tehtävä tehtiin molempiin suuntiin.

Seuraavaan tehtävään kuului toiselle pitkälle sivulle tehtävä avotaivutus molempiin suuntiin ja toiselle pitkälle sivulle loiva kiemura ja laukkavoltti kaaren huipulla kohti seinää. Avotaivutuksen suunta vaihdettiin sivun puolivälissä. Tää tehtävä ei sujunut käynnissä eikä kyllä ravissakaan. Ravissa saatiin ehkä vähän parempaa avoa, mutta laukka ei kyllä kulkenut yhtään. Saatiin oikeassa kierroksessa noin puolitoista volttia vasenta laukkaa, eikä mulla ollut oikeastaan yhtään hyvä fiilis ratsastaa.

Tultiin sitten keskiympyrälle oikeaan kierrokseen ja otettiin laukkaa. Tähän kierrokseen laukka pyöri paljon paremmin ja pystyin tekemäänkin paljon enemmän. Mitään tarvetta tehdä mitään taivutusta erikoisempaa en kuitenkaan nähnyt. Macy liikkui kivasti eteen ja kaikki tuntui jotenkin niin helpolta tuolla hetkellä.

Älkää kysykö mitä tässä tapahtuu - en tiedä itsekään

Oikeassa kierroksessa tultiin vähän samankaltaista tehtävää kuin vasempaankin, mutta taivutus oli lähempänä sulkua. En ole aivan varma tästä, sillä katsoin mitä muut tekevät, koska keskityin enemmän takin riisumiseen ja ponin paikallaan pitämiseen kuin tehtävän kuunteluun. Kärryille kuitenkin päästiin ja siihen nähden tehtävä sujui ihan ok. Toiselle sivulle tehtävä kiemura sujui paljon paremmin tähän kierrokseen kuin edelliseen, sillä oikea laukka oli ainakin tänään Macyllä vahvempi kuin vasen. Oikea kierros on myös mulle se helpompi suunta.

Myös tässä kierroksessa laukattiin keskiympyrällä, mutta meidän laukkailusta ei oikein tullut mitään. Poni meni ihan vinossa, kaahasi eikä taipunut mihinkään suuntaan. Joku mun ratsastusta nähnyt saattaa olla eri mieltä, mutta omasta mielestäni tehtävä sujui niin.

Mitä vikoja huomasin ratsastuksessani tänään? Ensimmäisenä tulee mieleen jalustinten pituus - vaikka pystyin helposti ratsastamaan noilla jalustimilla, olivat ne ainakin ulkonäöllisesti enemmän estejalustimet kuin sileän työskentelyyn. Toinen oli sitten oma istunta: istuin jälleen hieman vinossa. En jatkuvasti, mutta huomasin välillä istuvani toinen kylki kasassa. Aikaisemminkin on sama asia tullut huomattua, mutta talven aikana asia on jäänyt piiloon. Ehkäpä sekä jalustimet että mahdollinen vinouskin saataisiin kevään aikana kuriin..

Hevosmessutkin lähestyvät hurjaa vauhtia, ja niihin onkin enään viikko. Samoin seuraavat kisatkin lähestyvät, sillä kahden viikon päästä olisi harjoituskoulukisat. Toivottavasti näihin kisoihin pääsen enkä ala sairastella. Hevonen vielä vähän auki, mutta enköhän jonkun keksi. Kutsukin julkaistaan todennäköisesti alkuviikosta, ainakin seuran Facebookissa ilmoitettiin, että kutsu julkaistaan pian.

PS. Ja jotta ei hevosen purkaminenkaan kävisi liian helpoksi, sain kulutettua monta minuuttia pohtiessani miten Macyn martingaali irroitetaan vyöstä... Löytyihän siitä panssarista se klipsutin ;)