lauantai 14. marraskuuta 2015

Super D

Eilinen tunti oli viime hetken treenit huomisia kisoja varten, joten oli aika varmaa, että tunnilla menisin Delhillä. Ja niin se olikin. Listalla komeili ponivaarin nimi, joten hain kivan talvikarvan kasvattaneen ponin käytävälle. Delhi oli nopeasti valmis, joten pääsimme suht ajoissa maneesiin. Vyön kiristys, ratsastaja kyytiin ja jalustimet sopivan mittaisiksi. Pari kierrosta pitkin ohjin, jonka jälkeen otin ohjat tuntumalle ja aloin työskentelemään käynnissä. Alkuravit ja ensimmäinen varsinainen tehtävä tehtiin pituushalkaisijalla. Tultiin kevyessä ravissa pituushalkaisijaa pitkin ja vaihdettiin joka kierroksella suuntaa tehden kulmaan voltti hyvin taivutettuna. Taivutuksissa oli alkuun pientä ongelmaa, mutta pikkuhiljaa nekin alkoivat sujumaan paremmin. Delhi oli todella mukavan oloinen ratsastaa. Vaikka se ei ihan sillä sekunnilla välttämättä apuihin vastannut - mikä tietysti olisi ihan hyvä juttu - niin se kuitenkin liikkui kivasti eteen ja kuunteli pidätteitä. Jatkettiin pituushalkaisijalla työskentelyä laukan parissa. Tultiin laukassa pituushalkaisijalle, jonka jälkeen I:ssä raviin. Teimme tätä vasemmassa laukassa. Pari kertaa Delhi innostui sen verran, että siirtyminen venähti pitkäksi. Siirtymisen jälkeen taas ravi oli turhan kiireistä, joten sain muutaman kierroksen ajan rauhoitella sitä ennen kuin tahti oli sopivaa heti siirtymisen jälkeen.


Seuraavaksi otettiin käsittelyyn ravi-pysähdys-ravi -siirtyminen. Eli ohjelman ensimmäinen ja viimeinen kohta. Tehtävä tehtiin uran sisäpuolella pysähtyen S-kirjaimessa olevan puomin kohdalle. Delhi pysähtyi todella kivasti ja täsmällisesti, pääosin tasajaloille, mutta liikkelle lähdettiin varsinkin alkuun todella tahmeasti. Muutaman toiston jälkeen alkoi ravisiirtymisetkin sujua paremmin. Välikäyntien jälkeen otettiin seuraava tehtävä. Tehtävä aloitettiin vasemmassa kierroksessa. Nostettiin laukka sopivassa kohtaa ja tehtiin lävistäjä BS jatkaen 3-4 askelta laukkaa uralla, jonka jälkeen siirryttiin raviin. Käyntiin siirryttiin pisteessä C, ja pitkällä sivulla tehtiin väistö takaosa uran sisäpuolella välillä MR. Vaihdettiin väistön jälkeen vapaasti suuntaa, jonka jälkeen tehtävä aloitettiin alusta. Kun tehtävä alkoi sujua hyvin, niin lävistäjäksi muutettiin linja BH. Delhin laukka pyöri alkuun aika kehnosti, joten jouduin pari kertaa muistuttamaan sitä raipalla. Lävistäjät sujuivat todella hyvin, mutta väistöissä Delhi jäi turhan hitaaksi tai sitten liian loivasti eli takajalat eivät astuneet ristiin. Pikkuhiljaa alkoi väistötkin paranemaan, vaikka kovan työn takana se olikin. Väistöt eivät mulle oo mitään helpoimpia, ja niiden aikana tekisi mieli hakata päätään seinään.

Toiseen suuntaan tehtiin sama tehtävä. Laukan ylläpidossa oli pientä ongelmaa ja pariin kertaan laukka ei pysynyt yllä aivan loppuun saakka. Väistöt olivat tähän kierrokseen ehkä hitusen haastavampia. Eteenpäin mentiin kuitenkin oikeastaan koko ajan, etenkin ensimmäisillä kerroilla, mutta väistön kulma oli välillä hieman kehno. Loppujen lopuksi väistökin alkoi sujumaan. Viimeisenä tultiin vielä temponlisäyksiä lävistäjällä ravissa. Oikein yllätyin, kuinka mun ei ponin selässä tarvinnut tehdä mitään muuta kuin ajatella temponlisäystä ja Delhi näytti niin kivaa ravia, etten aikaisemmin ollut nähnyt. Se jopa tuntui selkään todella kivalta! Harmi, etten tajunnut katsoa peilistä, miltä se oikein näytti. Vielä kun saisi sen ravin pysymään ihan loppuun asti niin olisin todella tyytyväinen!

Huomenna tosiaan on "näytönpaikka". Koko syksyn olen Delhin kanssa treenannut kauden ensimmäistä tuntia lukuunottamatta. Eilinen tunti jätti kuitenkin sen fiiliksen, että olin vain niin iloinen saatuani treenata ruunan kanssa. Vaikka välillä oli todella hankalaakin, niin saatiin myös onnistuneitakin pätkiä ja tunteja. Huomenna onkin todennäköisesti viimeinen kerta tältä syksyltä Delhin selässä, sillä tunteja on ennen joulun taukoa jäljellä vain neljä, joista ainakin yksi tulee olemaan ilman satulaa -tunti. Tämän takia yritän ratsastaa kisoissa niin hyvin kuin osaan - en liian tosissani, mutten heitä suoritusta kuitenkaan leikiksi. Otan huomioon, että kyseessä on ensimmäinen B-starttini ja vastassa on kokeneitakin ratsukoita, mutta muistaen osaavani kaikki ohjelman asiat. Alla on osaava poni, joka myös osaa. Tavoitteena olisi päästä ohjelmasta läpi, mitään sijoittumista en odota. Mitä paremmat prosentit niin sen parempi, luonnollisesti. Rata on ainakin vielä muistissa, saa nähdä muistanko sen vielä huomenna! :D

PS. Jos olet tulossa huomenna paikalle, eikä sulla ole mun suorituksen aikaan (noin kello 13.30) mitään tekemistä ja voisit mahdollisesti ottaa suorituksen videolle, niin laita mulle jotakin kautta viestiä (WhatsApp, Snapchat, Facebook, Instagramin Directillä...).

sunnuntai 8. marraskuuta 2015

Tasaista vai vauhdikasta?

Perjantain tunti osoittautui estetunniksi, kuten olimmekin kaverini kanssa arvelleetkin. Tunnille sain Rutun, jonka kuntoonlaittoon ei kauaa mennyt, sillä ruuna oli sisällä aikaisemman tunnin jäljiltä. Pikainen harjaus, suojitus ja varustus niin olimme valmiita - kerrankin ajoissa. Maneesissa en taaskaan meinannut päästä Rutun selkään ja myöhemmin selkäänpääsyä vaikeutti naurukohtaus, jonka sain jostakin aivan turhasta jutusta jota en tähän ala sen kummemmin avaamaan. Aika nopeasti alettiin verkkailemaan ja Ruttu tuntui tosi kivalta. Ravien jälkeen otettiin laukkaa ja hypättiin C-päädyn isolla voltilla oleva kavaletti ja E-kirjaimessa uran sisäpuolella oleva pieni vaaleanpunainen pysty. Koko ajan olimme laukassa. Ruttu kulki todella tasaisesti ja kuunteli pidätteet todella hyvin. Välillä musta tuntui, että laukka ei edennyt lainkaan, mutta Marjon mielestä tahti oli juuri sopiva.

Alettiin sitten tulemaan lävistäjällä olevaa puomi-ristikko-puomi -linjaa B-kirjaimen suunnasta. Alkuun mulla oli ongelmaa sopivan tahdin hahmottamisessa, sillä puomien ja ristikon välit tuntuivat kamalan ahtailta. Jäinkin pari kertaa hieman hypystä jälkeen, sillä puomit hämäsivät todella paljon. Parin kerran jälkeen Marjo korotti ristikon pystyksi ja tultiin sama este toisesta suunnasta kaartaen viidellä askeleella pystylle, joka oli hiukan ennen B-kirjainta. Rutun kanssa tultiin väli neljällä askeleella. Tää sujui ihan kivasti, joten lisättiin tehtävään voltti jälkimmäisen pystyn perään ja tultiin sama pysty uudelleen. Alkuun voltit hieman levisivät, mutta pikkuhiljaa nekin paranivat. Tultiin sama tehtävä vielä toiseenkin suuntaan ensin voltin kanssa ja sitten ilman.



Tämän jälkeen tultiin pieni rata. Ensimmäisenä C-päädyn kavaletti, jolta kaarrettiin vasemmalle kohti vaaleanpunaista pystyä. Ei menty aivan päätyyn asti ja kaarrettiin B-kirjaimen pystyn takaa kohti puomi-pysty-puomi -estettä. Rata oli todella sujuva ja tasainen, ei mitään ongelmaa. Tämän jälkeen alettiin tulla suhteutettua pysty-okseri -linjaa. Tähän väliin piti mahduttaa neljä askelta. Ensimmäisellä kerralla teki todella tiukkaa, ja toisella kerralla koko linja meni ihan päin metsiä. Tultiinkin sitten kolme kertaa peräkkäin, jotta sain tässä vaiheessa innostuneen Rutun takaisin rauhalliseen tahtiin. Lopulta linja meni ihan kivasti sillä neljällä askeleella.

Ensi viikolla onkin sitten jo jännät paikat. Meillä on varma koulutunti, jolla harjoitellaan tuota B-merkin kouluohjelmaa ja sen ongelmia. Itse ohjelma on ratana simppeli, mutta ongelmana ainakin mulla on itse ratsastus. Tuntuu, että mulla ei ole mitään otetta poniin vaikka oon koko syksyn sillä ratsastanut. Toivottavasti saan perjantaisella tunnilla tehtyä jotakin sen eteen ja löytyisi aivan viime tipassa se ote poniin :)

torstai 5. marraskuuta 2015

Kuvailuja pitkästä aikaa

Postauksen kuvat on otettu pitkin syksyä, kuvia on niin lokakuun alusta kuin marraskuultakin :)



Naurava ponityttö täytti huomaamattani noin kuukausi sitten vuoden. Vuosi on mennyt todella nopeasti ja blogi on pysynyt suhteellisen aktiivisena, vaikka postauksia ei mitenkään hirmuisen paljon olekaan tullut. Tähän palaan kuitenkin joulukuussa, sillä nyt ajattelin kirjoitella jälleen vähän arkisempaa tekstiä hevosasioiden ulkopuolelta. Lifestyletekstiä onkin tullut viimeksi syyskuun alussa, joten ehkä semmoinen olisi nyt paikallaan. Osaa nämä eivät varmasti kiinnosta lainkaan, mutta itse ainakin tykkään avata vähän omaakin elämääni edes näin parin kuukauden välein.




Ensimmäinen jakso koulussa tuli ja meni. Syysloma tuli ja meni. Illat hämärtyvät kovaa vauhtia ja jouluun on enään puolitoista kuukautta. Syksy on mennyt aivan älyttömän nopeasti, tiedä sitten johtuuko se siitä, että koulupäivät ovat pitkiä mutta suhteellisen rentoja vai mistä. Meidän tuntimäärä on kuitenkin tähän jaksoon kasvanut edellisen jakson tuntimäärästä (1. jaksossa oli 130 tuntia, nyt on 185 tuntia) ja mukaan on tullut ruotsi, jota meillä ei tämän jakson jälkeen olekaan enää tänä vuonna, sekä yhteiskuntataidot, joka vastaa aika paljolti yhteiskuntaoppia. Muuten koulupäivät ovatkin aika samaa kaavaa: tiistaisin keittiövuoro, keskiviikkoisin keittiöön liittyvää teoriaa ja loppuviikko kuluukin yrittäjyyten liittyvien opintojen parissa merkonomiopiskelijoiden kanssa. Tähän meillä liittyy myös koulun kahvion pyörittäminen tiimeittäin omalla teemalla. Viikko kerrallaan ollaan siellä töissä opetellen asiakaspalveluun liittyviä asioita, mm. kassan käyttö ja oikeanlainen asenne hommaan. Meidän ryhmä oli kahviossa viime viikolla ja teemana oli yllätys yllätys - halloween. Näin jälkeenpäin mietittynä teema olisi voinut näkyä vielä paremmin, mutta yrittäjyysryhmä tykkäsi silti kovasti.


Lukiojututkin ovat sujuneet ihan kivasti. Ensimmäinen äikänkurssi (kurssi 2) alkaa olla ihan just käytynä läpi ja matikankurssin koe on itsenäisyyspäivän tienoilla. En muista oonko maininnut, mutta ainakin tänä vuonna on semmoinen järjestely meillä, että lukio-opinnotkin järjestetään reaalia ja ruotsia lukuunottamatta ammattikoululla ammattikoulun opettajien opetuksessa. Opettajilla on tietenkin pätevyys lukion kurssien opettamiseen. Viime viikolla kuitenkin sovin tapaamisen lukion opolle koskien mun reaalia ja sen aloittamista. Mun reaalihan on siis psykologia, joten jos sulla on kokemusta aineesta niin kertokaa toki! Eilen käväisinkin opon luona ja nyt kaikki on selvää, vielä jos sen kirjan hankkisi... Psykologian tunnit menee luonnollisesti muiden tuntien päälle, joten mun pitää sumplia hieman että minä päivinä pääsen lukiolle ja milloin en - keittiöstä kun en mieluusti lähtisi kesken pois ellei ole aivan pakko. Tämäkin on onneksi opettajan kanssa helposti sovittavissa!


Ihan pelkillä maisemakuvilla en kuvita tätä postausta, vaan mukaan pääsee myös koirakuvia! Muutama päivä sitten hipsin ulos kuvaamaan setäni koiria, kahta coton de tulear -urosta. Hieman aroista koirista sai todella kivoja ja syksyisiä kuvia, joista ainakin itse pidän kovasti. En olekaan aikaisemmin kuvannut koiria - kissoja ja hevosia on tullut eläimistä eniten kuvattua - mutta kertahan se on ensimmäinenkin!












Miten teidän syksy on mennyt?