Epäonnistumisista huolimatta onnistunut

Huomatkaa tuo sana erityistä tuolla lopussa ;)

Näin päivitin facebookin eilisen tunnin jälkeen. Fiilis oli vain jotenkin niin... mahtava, ainutlaatuinen? No ei ehkä ainutlaatuinen, mutta olin ihan ällikällä lyöty ehkäpä vajaan puolentunnin ratsastuksen jälkeen. Päivityksestä ehkä selviää jo todella paljon tähän tuntiin liittyen, mutta malttakaa lukea postaus loppuun asti niin tiedätte paremmin miten tunti meni. Kunnon kuvia mulla ei ole, mutta saatte tyytyä pariin puhelinkuvaan...

Menin siis Rutulla taas pitkästä aikaa koulua - näin pikaisella muistelulla Rutun koulusatulaan oon istunut elo-syyskuun vaihteessa, joten olin positiivisesti yllättynyt. Harjasin nopeasti ruunan varustuskuntoon, kadotin tosin mukaan ottamani kaviokoukun mutta hätäisellä etsimisellä se löytyi purun alta. Etsin tovin myös suitsia, kunnes sain vinkin että ne on uudessa satulahuoneessa, joka on vielä vähän keskeneräinen, Kirjavan karsinan vieressä. Ajoissa kuitenkin olin valmis.

Tein jo alkukäyntien aikana muutamia ympyröitä, ja jatkoin samaa linjaa ravi- ja laukkaverkassa. Kunnon työskentely aloitettiin neliöllä ilman jalustimia. Neliön kulmissa piti taivuttaa huolella ja yhdellä sivulla tehtiin väistö siten, että etujalat olivat uralla ja takaosa uran sisäpuolella. Vastakkaisella sivulla taas mentiin uran sisäpuolella. Ruttu taipui kulmiin ihan kivasti, ja parani jokaisen kulman jälkeen. Väistöt menivät oikein mallikkaasti, vaikka pari kertaa jouduin muistuttelemaan raipalla että takapääkin tulisi mukana väistössä. Vaihdettiin suunta vasempaan kierrokseen ja otettiin mukaan ravi: L-kirjaimessa harjoitusraviin, taivutus kulmaan ja seuraavalla sivulla olevien kartioiden keskelle neljän askeleen käynti, jonka jälkeen uudestaan raviin. Taivutus kulmaan, ja seuraavan sivun keskelle käyntisiirtyminen. Käyntiväistö viimeiselle sivulle. Tehtävä sujui ihan kivasti, vaikka ensimmäisellä kerralla kartioiden väliin tullut käyntisiirtyminen venähtikin jonnekkin muualle kuin kartioiden väliin. Asia korjaantui kun muistin pitää olkapäät takana. Jälkimmäinen käyntisiirtyminen sujui oikein mallikkaasti, samoin väistöt. Tässä vaiheessa Ruttu alkoi pyöristymään pikkuhiljaa.

Jätettiin väistö pois, vaihdettiin suuntaa ja alettiin menemään ns. "avointa kirjekuorta" eli jatkettiin neliöltä kaari maneesin keskellä oleville kartioille. Mulla oli alkuun vähän hakemista taas taivutusten kanssa, mutta pikkuhiljaa nekin alkoi löytyä. Toiseen suuntaan muutettiin vähän tehtävää: kaaren jälkimmäiselle puolikkaalle temponlisäys, jonka jälkeen neliöllä takaisin harjoitusraviin. Lisäykset ei oikein onnistuneet meiltä, sillä yritin saada Ruttua taas taipumaan. Pari temponlisäystä kyllä saatiin aikaiseksikin, että ei ihan epäonnistuttu tässä tehtävässä.

Tunnin pulmakivi tuli laukkatehtävässä: en saa Ruttua vielä kovin rauhalliseksi laukassa - eli suomennettuna se kaahaa eikä asetu - joka on mun ikuinen ongelma. Lisäksi käynnissä ja ravissa saatu pyöreys katosi samantien Rutun muuttuessa pitkäksi - tääkin on yksi pulmakivi. Tähän kun lisättiin neljän askeleen laukkalyhennys niin ei kovin hyvin mennyt. Käytössä oli kaiken lisäksi pienehkö ympyrä, johon piti mahtua kaksi ponia, kaksi suokkia ja kaksi isoa ponia/pientä hevosta. Vaikeutta toi lisää Rutun pitkä askel. Lyhennykset piti tehdä kartioilla joilla tehtiin käyntisiirtymisiä, ja taidettiin tässä saada ehkä pari kertaa parin askelen laukkalyhennys, jonka jälkeen laukka tipahti raville. Ei huonoja yrityksiä kuitenkaan, ja nää on ehkä parhaiten onnistuneet lyhennykset mitä ikinä oon tehny - ne ei oo oikein ollu mun juttu. Tän jälkeen mulla tais olla niin kuuma, että piti ottaa takki pois - ja ennen tuntia olin palellut ulkona...

Vaihdettiin suuntaa ja otettiin vielä neliölle laukkatehtävä: keskellä kenttää olevalle sivulle pieni laukkavoltti oikealle neliön sisään, jonka jälkeen tehtiin sama neliön ulkopuolelle. Seuraavalla sivulla samalla tavalla. Kaksi sivua jäi siis "käyttämättömäksi". Ennen voltin loppumista tehtiin vielä käyntisiirtyminen. Tää tehtävä oli aikamoista sähläämistä koko ryhmältä, mutta jokainen sai kyllä tehtyä edes pari suhteellisen onnistunutta pätkää. Mulla petti pokka jatkuvasti, mikä ei edistäny omaa työskentelyä ollenkaan. Taidettiin yksi hyvä laukkavoltti ja siirtyminen saada, mutta siihen se jäikin. Samaan suuntaan laukattiin vielä neliöllä tehden kulmiin laukkalyhennykset. Panostin tähän niin hyvin kuin pystyin ja taidettiin yksi onnistunut lyhennys saada. Pitää olla siihen tyytyväinen ;)

Tunnin jälkeen juttelin hetken Marjon kanssa ensi viikosta, sillä perjantaina tulee tasan vuosi mun ensimmäisestä korttitunnista Ponilaaksossa. Ei Marjo meinannu sitä uskoo ollenkaan, siitä tuntuu siltä että oisin ollu aina Ponilaaksossa. Pohtivat siinä sitten Kirstin kanssa, että mulla on ollu ihan hirmuinen kehitys pelkässä vuodessa, ja pari kaveriakin on todennu saman. Ensi viikon hevonen onkin jo selvä, ellei Marjo sitten unohda mitä lupasi. Muutamia kuvia ja videoitakin tulee, sillä Ponilaaksossa tällä viikolla aloittanut kaverini tulee kuvaamaan. Leiriasiastakin puhuttiin Kirstin kanssa, mutta ei siitä vielä sen enempää - siihen paremmin keväällä.