Vihdoin tallilla

Eilen keskiviikkona pääsin ensimmäistä kertaa puoleentoista kuukauteen tallille, lauantailta rästiksi jääneelle tunnille. Meidän viime perjantain tunti siis siirrettiin lauantaille, jolloin en itse päässyt joten ratsastin sen tunnin eilen. Testiin pääsivät myös uudet kengät ja chapsit, jotka olivat kyllä todella kivat! Jalan asento muuttui ainakin omasta mielestäni paljon parempaan suuntaan heti alkuun, joten nämä kyllä tulevat ehdottomasti aktiiviseen käyttöön! Ja tietysti uutuuttaan chapsit olivat niin jäykät/tiukat, että toisen vetoketju aukesi kesken tunnin - en sitten tiedä kuinka kauan olin ratsastanut avonaisella chapsilla, vai aukesiko se vasta laskeutuessani alas loppukäynteihin jolloin huomasin sen olevan auki...

Listalta etsin omaa nimeäni hetken, onnistuin skippaamaan sen pariinkin otteeseen ja hetken jo luulin tulleeni väärään aikaan paikalle. Lopulta oma nimi löytyi ja kohdalleni oli merkitty Lauri. Tässä vaiheessa muistin, että olin unohtanut kannukset kotiin... Noh, ei muuta kuin lainakannukset mukaan ja laittamaan ponia kuntoon. Yllätyin kuinka yllättävän kiltisti Lauri oli harjatessa ja varustaessa, olin odottanut sen olevan paljon ns. "kiukkuisempi" mitä se nyt oli. Maneesissa kampesin itseni ponin selkään ja en voinut olla naureskelematta sille, kuinka pieneltä Lauri oikein tuntuikaan. Parin kierroksen jälkeen lyhensin ohjat ja aloin tekemään voltteja ja ympyröitä, joille Lauri ei melttanut oikein kääntyä alkuun. Ravissa jatkoin samaa linjaa. Lauri tuntui sopivan reippaalta, joka tuntui hyvin oudolta. Tavallisesti olen saanut patistella sitä liikkumaan urakalla, mutta nyt Lauri liikkui aika kivasti itse ilman suurempia mateluita. Juuri ennen laukannostoa poni säikähti jotakin kolahdusta ja otettiin muutama vähän vauhdikkaampi laukka-askel. Viimeksi Laurin säikähtäessä tulinkin alas, tästäkin tosin jo melkein kaksi vuotta, mutta nyt pysyin kyydissä kadottaen vain toisen jalustimen.

Kun olimme laukanneet molempiin kierroksiin (niin, Laurikin oikeasti laukkasi eikä vain esittänyt laukkaavansa) keräännyimme käynnissä keskiympyrälle oikeaan kierrokseen. Tehtävä oli aika simppeli. Pituushalkaisijalla oli ympyrän molemmilla sivuilla tötsät ja pari hevosenmittaa ennen niitä alettiin väistättämään hevosen takaosaa ulos. Tötsällä tai vähän sen jälkeen suoristus ja laukannosto. Laukattiin uralle asti, jolloin siirryttiin käyntiin. Väistöt sujuivat ihan kivasti, mutta laukassa oli alkuun hieman käynnistysongelmaa. Lisäksi itse unohdin kokonaan asetuksen ja taivutuksen, joita jouduinkin hakemaan hetken ennen kuin ne iskeytyivät takaraivooni - ainakin tehtävän ajaksi... Hetken kuluttua jäimme laukkaamaan keskiympyrälle lyhentäen laukkaa toiselle ympyrän puolikkaalle ja toisella puolikkaalla pidentäen laukkaa. Laukkalyhennykset eivät ole ikinä olleet vahvuuksiani, joten yllätyin hieman lopputuloksesta. Sain Laurin lyhentämään laukkaa yllättävän paljon, eikä pidennyksetkään sekoittaneet päätäni mitenkään erikoisesti.

Toiseen suuntaan tehtävä oli sama, mutta käyntipätkät vaihtuivat ravipätkiin. Väistöt eivät tähän suuntaan onnistuneet ihan niin hyvin kuin olisin toivonut, mutta ottaen huomioon pitkän tauon (ja sen ettei väistöt ympyrällä ole myöskään vahvuuksiani, miten tunnun toistavan samaa postauksesta toiseen...) olin ihan tyytyväinen. Laukat sujuivat ihan ok, samoin laukkalyhennykset ja -pidennykset, ne olivat kuitenkin vasemmalle hieman haastavampia.

Välikäyntien jälkeen otettiin lopputunnista vielä avotaivutusta pitkällä sivulla ja toiselle pitkälle sivulle kaareva ura laukassa vaihtamatta laukkaa reitillä. Avotaivutus oli alkuun hieman hakusessa, tuntui että alkuun olin unohtanut kokonaan mitä avotaivutus oli! Taisinkin antaa Laurille avut sulkutaivutukseen... Miten ihmeessä oon tällä muistilla voinut päästä kouluohjelman läpi?! Pikkuhiljaa oikea liike löytyi ja avot oli oikein kivoja. Kaari sujui myös tosi kivasti, mutta toiseen suuntaan poni vähän hyytyi. Mutta pikkuvikoja - Lauri oli tosi kivalla tuulella ja varmaan ensimmäistä kertaa sitten viimeisten estetuntien tykkäsin ratsastaa sillä!

Postausta kuvittaa leirillä otetut kuvat Laurista, joita ei blogissa ole vielä ollut - laidunkuvat ovat minun ottamiani, pääkuvasta kiitos Pinjalle!