maanantai 23. helmikuuta 2015

Mistä kaikki alkoi?

Jokainen meistä on joskus aloittanut nollasta, pohjalta, täysin puhtaalta pöydältä.


En tiedä miksi halusin tehdä juuri tällä viikolla Viikon blogihaasteen. Aihe ei ole kovin kummoinen, mutta toisaalta itselleni helpompi toteuttaa kuin vaikkapa letityshaaste. Tämän viikon aihe onkin mistä hevosharrastuksesi alkoi. Osallistuneiden kesken arvotaan 5 kappaletta kahden hengen lippupakettia Helsingin Horse Fair -messuille. Katso haasteen ohjeet täältä ja osallistu! Mun on myönnettävä ettei mulla ole kuvia ratsastuksen alkuajoista, toivottavasti se ei haittaa. Älkää muuten pelästykö mainitsemistani naapureista - maalla niitä tuppaa olemaan paljon ;)

Ensimmäistä kertaa olin hevosten kanssa tekemisissä muistaakseni noin 5-6 vuotiaana. Olimme isäni kanssa käymässä hänen tuttunsa luona, jonka kotona oli kaksi hevosta: rautias suomenhevonen ja kirjava shetlanninponi. Minulta sitten kysyttiin haluaisinko ratsastaa tällä ponilla ja totta kai halusin. Kovin kummoinenhan tuo kerta ei ollut, olisiko se kestänyt pari minuuttia korkeintaan, mutta siitä ratsastusharrastus pikkuhiljaa lähti.
Naapurissani oli pari hevosta ja poni. Kävin välillä ratsastamassa tätä ponia, mustaa shetlanninponiruunaa Rasua. En tuolloin tiennyt oikeastaan yhtään mitään hevosista tai ratsastuksesta, mutta tuttujen ihmisten kanssa opin pikkuhiljaa lisää. Hevosen hoito, varustaminen ja ratsastaminen alkoivat sujua kerta kerralta paremmin. Pääsin Rasun lisäksi ratsastamaan kerran toisen naapurini, samassa tallissa asuvalla ponilla Simolla ja lisäksi hoidin sitä muutamia kertoja. Näin kului monta vuotta, tosin kertoja oli vuodessa vähän - kävin hevostelemassa ehkä noin kerran kuussa tai harvemmin.

Vuonna 2010 äitini - joka on siis allerginen hevosille - luki paikallislehteä ja ehdotti kunnon ratsastuksen aloittamista ratsastuskoulussa. Lehdessä oli nimittäin mainos Ratsutila Seppälän alkeiskurssista ja niin menin silloisen naapurini kanssa eräänä päivänä ensimmäistä kertaa kunnon tallille - tai ainakin minulle se oli ensimmäinen kerta. Muistelisin, että päivä olisi ollut eräs elokuinen torstai, en ole aivan varma. Ensimmäinen tunti meni lähinnä tutustuessa hevosen liikkeisiin, ja tälle tunnille sain nykyään yksityisenä olevan Ramseksen. Muistan kuinka rakastuin tuohon punarautiaaseen ruunaan täysin. Muita silloisia ratsuja olivat mm. Ponilaakson kasvatti Iiro sekä jo kuolleet Simo, Santos, Virkus ja herasilmäinen Crest. Kerkesin ratsastamaan alkeiskurssin tunneista ehkä puolet, kunnes tuli se päivä, jonka tapahtumat olen monesti saanut kertoa: teoria. Opettaja kysyi vapaaehtoisia taluttamaan ponin karsinasta pesariin, ja olin ainut halukas. Talutettava poni oli Ressu ja "palkinto" taluttamisesta oli murtunut/poikki mennyt käsi. Siitä, miten siinä onnistuin, ei ole tarkkaa muistikuvaa mutta sen muistan tarkasti kuinka poni seikkaili hetken vapaana käytävällä.
Käden murtumisesta seurasi lähes vuoden tauko. Olin jo keväällä kysellyt äidiltäni, että miten on sen kesken jääneen alkeiskurssin laita ja syksyllä 2011 pääsin sitten suorittamaan viimeiset tunnit. Heti ensimmäisenä minut pistettiin Ressun selkään ja kieltämättä mua pelotti. Yksi mainittava hevonen viimeisillä tunneilla Seppälässä on Iblu. Seppälän alkeiskurssin ajoilta ei ole kuvia, mutta viime kesäiseltä irtotunnilta kyllä on.

Irtotunti Kössillä, heinäkuu 2014. Kuva: Hanna/Pia
Kesäkuu 2012 - oon niin pienen näkönen leirihoitsuni Lilin selässä eikä tammallakaan ole korkeutta kuin noin 150-155 senttiä! Kuva: Jenny
Kesäkuu 2012. Kuva: Jenny
Kesäkuu 2012. Kuva: Jenny
Loppuvuosi 2012. Kuva: Taija
Kesäkuu 2013. Kuva: Laura
Syyskuu 2013. Kuva: Sanni
Lokakuu 2013. Kuva: Aliisa
Vuodenvaihde 2013-2014. Kuva: Himmu
Lokakuussa 2011 vaihdoin tallille, joka oli puolet lähempänä kuin Seppälä. Kyseessä oli Mikkola. Kehityin ratsastajana paljon eteenpäin, tapasin paljon uusia ihmisiä - joista osa on mulle edelleen tärkeitä - ja mikä tärkeintä hevostelun kannalta, rakastuin moneen hevoseen. Mulla oli monia hoitohevosia, niin pieniä millä en pystynyt enään ratsastaa kuin suurempiakin. Tärkeimpiä hevosia kahden vuoden ajalta oli ehdottomasti Ilo, Nasti ja Rami, joka myytiin elokuussa 2013 yksityiseksi Itä-Suomeen. Kävin Mikkolassa myös kahdella leirillä, joilla viihdyin paremmin kuin hyvin.
Kesällä 2013 sain idean yhdessä parin kaverin kanssa lähteä jollekin toiselle tallille leirille. Talliksi valikoitui Ponilaakso, ja alettiin innolla katsella hevosten tietoja niin tallin sivuilta kuin Sukupostistakin ja katsoa edellisten kesien leirivideoita. Lopulta kolmen tytön porukka hajosi kahteen, joka ei kuitenkaan haitannut intoa. Kävin syksyllä kahdella irtotunnilla, joiden jälkeen ajatus uudesta tallin vaihdosta alkoi kyteä. Jos totta puhutaan niin en edes tainnut mainita vanhemmilleni tahtovani vaihtaa, vaan joulun tienoilla äitini taisi mainita asiasta - vaikka oli juuri kuukautta aikaisemmin sanonut ettei tallin vaihtaminen olisi mahdollista. Niinpä tammikuussa ratsastettuani viimeiset mahdolliset tunnit Mikkolassa niin kortista kuin talutuksistakin, viimeiset viikot 2 kertaa viikossa ratsastaen, vaihdoin Keuruulle. Ja sille tielle ollaan jääty!

Lokakuu 2013. Kuva: Aliisa
Marraskuu 2013. Kuva: äiti
Postaus vähän venähti ja tekstiä tuli varmasti kirjoitettua aiheen vierestäkin, vaikka ajattelin etten saisi tästä juuri mitään kirjoitettua. Vanhoja muistellessa näytti tekstiä tulevan, mikä on itse asiassa vain hyvä asia. Ja nyt kun mietin kaikkia näitä kuluneita vajaata viittä vuotta - tai itse asiassa neljää, jos jättää sen "välivuoden" pois laskuista - en kadu mitään. Jokainen talli on tähän mennessä ollut erilainen ja kaikista olen omalla tavallani pitänyt: Seppälässä kaunis tallialue, Mikkolassa ihanan rento ilmapiiri pienine kinoineen ja Ponilaaksossa paras opettaja johon olen tähän mennessä törmännyt sekä este- ja koulutuntien jaksotus. Kaikilla talleilla on ollut ihania hevosia, jotka ovat omanlaisiaan persoonia.

Heinäkuu 2014. Kuva: Pinja
Heinäkuu 2014
Lokakuu 2014. Kuva: Roosa
Tammikuu 2015. Kuva: Himmu

1 kommentti:

  1. Kiva postaus, mut pieni kritiikki onse että älä kirjota ihan kaikkea esim. Hevosten nimiä liikaa ja jotain liian vanhoja juttuja, kun puoletkaan sun blogin lukijoista ei tiedä kyseisiä hevosia niin ne ei välttämättä satu kiinnostamaan.. Eli ei liian yksityiskohtaisesti kun muuten käy tylsäksi lukea! Muuten kiva teksti :)

    VastaaPoista