lauantai 16. toukokuuta 2015

Tavoitteena rentous

Viimeinen tunti tältä keväältä oli mun osalta eilen, enkä voisi olla yhtään tyytyväisempi siihen!


Eilinen tunti oli istuntapainotteinen, joten toivoin saavani jonkun kivan ponin niin kuin viime viikolla toivoin. Ja niinhän sainkin: listalla komeili kohdallani Patu, jolla menin viimeksi marraskuussa - silloinkin kyseessä oli istuntatunti. Ei muuta kuin saappaat jalkaan ja ponin hakuun! Harjasin Patun suosiolla ulkona, sillä kimo karva oli paikoin kuivuneessa kurassa ja näköjään talvikarvaakaan ruuna ei ollut uskaltanut vielä tiputtaa. Kaviot otin nopeasti karsinassa ja sainkin hoppuilla varustamisessa, sillä harjaamisessa olikin mennyt vähän oletettua kauemmin...

Oloni tuntui hieman isolta Patun selässä, olinhan mennyt yli kuukauden pelkästään Sepolla ja Rutulla.Tehtävät eilen olivat pääosin erilaisia kuin marraskuussa. Heti verryttelyssä saimme miettimisen aihetta valssikevennyksen merkeissä eli oltiin kaksi askelta ylhäällä ja yksi alhaalla. Tää tuotti varsinkin alkuun mulle paljon ongelmia, mutta pikkuhiljaa aloin löytämään sen tahdin alkaessani laskemaan yks-kaks-kol - helpotti muuten kummasti, kannattaa kokeilla jos ei vielä ole! Valssikevennystä mentiin myös vielä ilman ohjaa kädet kyljillä ja pään päällä, ihme kyllä ilman käsiä valssikevennys tuntui paljon helpommalta.

Valssikevennyksellä tultiin vielä kaareva ura maneesin puoleiselle pitkälle sivulle vasemmassa kierroksessa, tosin ohjien kanssa. Kaaren huipulla istuttiin muutaman askeleen ajaksi harjoitusraviin. Asetin huomaamattani tunnin tavoitteeksi saada poni kulkemaan rennosti ja minua kuunnellen. Ratsastinkin tehtävän täysin pitkin ohjin pitäen kuitenkin kyynärkulman ja ohjat kädessä. Samalla pystyin keskittymään paremmin myös jalkoihini. Vaihdettiin suuntaa ja muutettiin tehtävää niin, että kaaren huipun lisäksi myös kaaren alussa ja lopussa istuttiin harjoitusraviin. Hevosta käännettiin enemmän lantiolla kuin ohjilla. Tämä onnistui todella kivasti, sillä Patu on herkkä ja kuuntelee hyvin myös istuntaa.

Keräännyttiin sitten pääty-ympyrälle harjoitusraviin. Meidän piti hakea sellainen istunta, missä emme myötäisi ravin liikettä eteen vaan enemmänkin ylös (toivottavasti muistin tehtävän oikein...). Löysin haetun asian nopeasti, joten siirsin keskittymiseni jälleen jalkoihin, joissa suurin tämänhetkinen istuntaongelmani on. Yksitellen Marjo pyysi jokaista ottamaan jalat jalustimista rennoiksi alas ja nostamaan polvet niin ylös kun sai ja taas rennoiksi alas. Patun herkkyyden vuoksi jo jalustimista irrottautuminen aiheutti käyntisiirtymisen, mutta nopeasti oli poni jälleen ravissa. Ja tämä siirtyminen siis todella johtui istunnan muutoksesta pudottaessani jalat jalustimista, ei ohjista, sillä ohjat olivat edelleen täysin pitkät. Polvia nostaessa Patu hidasti vähän, mutta äänen avulla pysyi kuitenkin ravissa. Rentoutuminen polvien laskun jälkeen sujui nopeasti ja kehuin Patua taputtamalla nopeasti kaulalle. Tässä vaiheessa mulle tuli kuuma, joten ratsastin lopputunnin t-paidalla - ensimmäistä kertaa sitten viime syksyn lämpimien kelien.

Otettiin myös vähän laukkaa oikeaan kierrokseen, jossa haettiin rauhallista ja rentoa tahtia. Mulla oli täysi luotto edelleen Patuun, joten hetkeäkään empimättä nostin laukan pitkin ohjin. Patu laukkasi rennosti, alkuun reippaammin, mutta äänen ja istunnan avulla hidasti sopivaan tahtiin. Keskityin jälleen jalkoihini, välillä kehuen Patua hiljaa. Yritin istua mahdollisimman rennosti pyytämättä mahdollisimman vähän eteen istunnalla. Onnistuinkin tässä ihan kiitettävästi. Toiseen suuntaan laukka ei sujunutkaan ihan näin hyvin, sillä Patu hakeutui keskelle jatkuvasti - oli sitten ohja puolipitkä, jolloin pystyin ohjaamaan, tai pitkä.

Tunnin tavoite eli rentous onnistui lopulta erittäin hyvin: Patu liikkui rennosti ja mielellään oikeastaan koko tunnin. Pää ei ollut pilvissä kuten normaalisti ainakin mun ollessa selässä, joten olen enemmän kuin tyytyväinen. Harmittaa kun tunnille, joka meneekin hyvin, ei ole hoksannut pyytää kuvaajaa kuvaamaan... No, ei voi mitään - toivottavasti kesällä saadaan tännekin sitten tuoreita ratsastuskuvia! Patusta taisikin tulla mun uusi ponisuosikki - aika paljon erilaisempi kuin ikisuosikki Ruttu ;)

Tällä kertaa meno ei tuntunut näyttävän tältä, vaan huomattavasti paremmalta! Kuva: Aliisa. Otettu ensimmäiseltä tunnilta Ponilaaksossa lokakuussa 2013.
Kesän heppailusuunnitelmat ovat leiriä lukuunottamatta täysin auki, todennäköisesti käyn jossakin kyllä kerran tunnilla ja mahdollisesti muuten heppailemassa, mutta muuten on kaikki auki. Leiri mulla on tosiaan heinäkuun lopussa, jota ennen vietän pari viikkoa aikaani samassa kesätyöpaikassa kuin viime vuonna. Kesäkuu onkin mulla vielä vailla tekemistä, todennäköisesti vietän aikaani kavereiden kanssa ja mahdollisesti teen myös visiitin Tampereella asuvan kaverini luo, jota en ole nähnyt sen jälkeen kun Mikkolassa lopetin. Kertokaa toki ehdotuksia, mitä voisin kesällä tehdä ja mitä te ajattelitte tehdä. Myös talliehdotuksia irtotunnille voi ehdottaa - alkaa lähimmät ratsastuskoulut olla jo kierretty, joten kaipaisin vähän vaihtelua :)

2 kommenttia:

  1. Tosi kiva blogi! Kuinka kauan oot ratsastanut ja kuka on sun lempparis ponilaaksossa koulussa ja esteillä?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Tunneilla oon käynyt kohta 4 täyttä vuotta, mutta satunnaisemmin jo kauemmin. Lempihevonen molemmissa lajeissa on tällä hetkellä Ruttu :)

      Poista