Viimeisiä viedään

Mulla alkaa nyt olemaan viimeiset tunnit tältä keväältä. Kahden viikon päästä olisi vielä tunnit, mutta koska olen luokkaretkellä keskiviikosta perjantaihin ja alkuviikosta emme kerkiä ajella Keuruulle niin jo ensi viikolla on viimeinen tuntini tänä keväänä. Kesälle olen vähän miettinyt hevossuunnitelmia, mutta niitäkin täytyy miettiä vielä tarkemmin. Joka tapauksessa pystyn nyt jo sanomaan, että kesä tulee olemaan hiljaisempaa aikaa blogissa sillä en kotona olosta viitsi kirjoittaa jatkuvasti postauksia. Muutama postaus kesällä saattaa tulla kuukauden aikana ja mahdollisesti voin väsätä jopa joitakin erikoispostauksia, mikäli teillä on niille toivetta.

Kuva: Silja S.

Eilisellä tunnilla sain jälleen ratsukseni Rutun. En tiedä miten oon taas alkanut ratsastelemaan Rutulla näin paljon, mutta mikäs siinä - kyllä lempihevosella on aina kiva ratsastaa. Ruttu olikin jo tunnilla, joten kerkesin tekemään kaikkea hyödyllistä ja turhaa odotellessani. Jalustimien kanssa mun ei selkään päästyäni tarvinnut alkaa säätämään, vaan pääsin suoraan kävelemään. Parin kierroksen jälkeen keräsin ohjia ja aloin työskentelemään käynnissä ennen varsinaista verkkaa tehden voltteja ja ympyröitä. Ravissa jatkoin samalla linjalla, taivutellen vielä hieman enemmän. Laukassa Ruttu tuntui vähän tahmealta, joten sain olla tarkkana laukan säilymisen kanssa.

Aloitettiin sitten kunnon työskentely. Tultiin ravissa keskihalkaisijalle, G:ssä pysähdys, raviin ja joko vasemmalle tai oikealle. Kulmaan voltti, jonka jälkeen käynnissä pohkeenväistöä takaosa uran sisäpuolella. Pysähdykset sujuivat todella kivasti, liikkeelle lähtö tosin oli todella hitaan oloista. Voltitkin sujuivat ihan kivasti ja Ruttu alkoi myötäämään pikkuhiljaa niskastaan. Ensimmäinen väistö oli turhan jyrkkä, mutta loput menivät sitten jo paljon loivemmin. Muutettiin tehtävää sen verran, että alettiin väistättämään jo keskihalkaisijalla kohti pitkän sivun viimeistä kirjainta, joka oikeassa kierroksessa oli siis H ja vasemmassa M. Oikean kierroksen väistöt vasemmalle sujuivat todella kivasti, mutta vasemman kierroksen väistöt oikealle tuottivat alkuun vähän ongelmia. En muistanut johtavaa kättä ja vein sisäkäden aivan sä'än viereen. Loppua kohden väistöt kuitenkin paranivat.

Laukkatehtävä kuulosti ihan yksinkertaiselta, mutta toteuttaminen ei ollutkaan ihan niin yksinkertaista. Aloitimme tehtävän vasemmassa kierroksessa. L-kirjaimessa laukannosto ravista, noin 15 metrinen voltti pitkän sivun keskelle, josta viimeinen neljännes ravissa. Uralta väistö lähes keskihalkaisijalle, oikea laukka ja silmukka kulman kautta. Suuntana oli siis H-kirjain, eli silmukka oli todella pieni. Laukkavoltti sujui todella kivasti, ja ongelmat alkoikin sitten väistössä. En saanut Ruttua rauhoittumaan laukan jälkeen tarpeeksi nopeasti, joten raviväistö meni vähän niin ja näin. Väistöstä ei tullut tarpeeksi jyrkkää ja uuden laukan nostaminen tuntui todella vaikealta. Ahtaassa tilassa saatiin kuitenkin silmukka tehtyä, tosin selkään se tuntui enemmänkin laukkapiruetilta kuin voltin tyyliseltä... Toiseen suuntaan tehtävä oli vaikeampi. Väistöt menivät vielä huonommin, joten laukannosto kävi vaikeammaksi ahtaammassa tilassa. Viimeinen kuitenkin onnistui ihan kivasti.

Otettiin ennen loppuverkkaa vielä keskiravit. Keskiravi ei ole ikinä oikein ollut mikään helppo juttu mulle, ainakaan Rutun selässä sillä ruunalla ei ole mikään maailman tasaisin ravi omasta mielestäni. Olin huomaamattani nostanut polveani ylemmäs, joten jouduin laskemaan sitä ennen tehtävää. Keskiravilävistäjä meni ihan kivasti, ainakin raviin tuli suuri muutos sillä ravi oli ennen ja jälkeen lävistäjän todella hidasta. Olin todella tyytyväinen tuntiin, oikeastaan vielä tyytyväisempi kuin muutamaa viikkoa sitten ennen kisoja.

Kuva: Henna K.

Ensi viikolla meillä on jälleen koulutunti, kuulin vähän vihjailua istuntatunnista. Toiveena oli joku kiva tapaus, johon Marjo vitsillä ehdotti Jollya.. Ehkä ei kuitenkaan sitä, en varmasti osaisi ratsastaa niin pientä ponia. Toisaalta olisihan sekin kiva kokeilla, mutta olen aivan varmasti liian pitkä. Haaveilla saa aina, eikös?