Mistähän sitä oikein aloittaisi...
Taas on tullut parin viikon tauko postaamiseen. Kirjoittamista ei vain ole kovin paljon, enkä tosin töiden jälkeen edes jaksaisi kirjoittaa mitään. Kolme viikkoa oon siis ollut töissä mansikkamaalla, joista reilut kaksi viikkoa kului kitkien ja lannoittaen ja tarkoitus olisi koulun alkuun saakka olla töissä. Käyn välissä sentään leirillä, niin ei ihan ole putkeen koko hommaa. Ja nyt kun päästiin puhumaan leiristä, eikä mulla oo muuta sanottavaa niin voinkin pyhittää koko loppupostauksen leiriasialla!
Tänään kolahti työpäivän aikana postilaatikkoon leirikirje, jota oonkin odotellut jo viikon verran. Leiriin on nyt siis jäljellä enään 10 päivää eli sekään ei ole kovin kaukana. Leirinähän mulla on tänäkin vuonna Ponilaakson 9. este-/yleisleiri. Meitä on tulossa todella monelta paikkakunnalta jos vertaa viime vuoteen: viime vuonna leiriläisiä oli - mikäli oikein muistan - kolmelta paikkakunnalta ja tänä vuonna ainakin neljältä. Kaikki leiriläiset eivät todennäköisesti ole vielä edes meidän tiedossa, vaikka meillä on muutenkin pieni porukka, vähän vajaa kymmenen olen kuullut ryhmän kooksi. Porukka on paria tyttöä lukuunottamatta tuttu, mutta myös mulle vieraat leiriläiset tuntuvat todella mukavilta. Ikähaarukka on yllättävän suuri, sillä nuorimmat leiriläiset ovat 13 vuotiaita ja vanhin on sitten 17 vuotias! Kaikki ovat kuitenkin suunnilleen samantasoisia eli ratsastusryhmiä on todella vaikea alkaa ennustamaan etukäteen! Kaksi kouluratsastukseen ja neljä esteisiin painottunutta ratsastajaa löytyy tällä hetkellä meidän WhatsApp-ryhmästä.
Forecan 15 vuorokauden sääennuste ennustaa hyviä lämpötiloja ratsastusta ajatellen, mutta Iltalehden pitkänajan ennuste taas ennustaa sadetta jokaiselle päivälle mikä tämän postauksen kirjoittamishetkellä näkyi (24.-27.7). Kurjaa jos sataa koko leirin, viime kesän ukkoset ja yön ja illan sateetkin olivat parempia, vaikka ukkosesta en pidä juuri lainkaan. Tunteja odotan innolla, sillä viime vuoden tunnit olivat todella mielenkiintoisia ja opin jo ensimmäisellä tunnilla paljon uutta. Ja tietysti odotan sitä perinteistä hapotusta, joka osoittautui alun pelon jälkeen todella hauskaksi jutuksi. Ja ehkäpä saan leirillä vihdoinkin heitettyä sen talviturkinkin pois mikäli en nyt rannalle pääse ennen ensi viikkoa.
Muistan varanneeni leirin joskus loka-marraskuussa. Sanoin vain Kirstille, että laittaa mut vain jollekin leirille - ei ole väliä mille, kunhan ei olisi alkeisleiri. Alunperin mun piti mennä yksin, mutta kaverikseni tulikin joulukuussa Himmu, jonka piti jo viime vuonna tulla leirille. Vähän väliä puhuttiin leiristä ja varsinkin kesäloman alkaessa aloin ainakin itse innostua päivä päivältä leiristä ja joka päivä tuli katsottua, että oliko Youtubeen tullut leirivideota Ponilaaksosta. Ja nyt leiriin on enään viikko ja kohta se on kokonaan jo ohi. Viime vuonna leiriltä lähtö ei tuottanut mitään ongelmaa, mutta asia saattaa olla tänä vuonna eri.
Tänään kolahti työpäivän aikana postilaatikkoon leirikirje, jota oonkin odotellut jo viikon verran. Leiriin on nyt siis jäljellä enään 10 päivää eli sekään ei ole kovin kaukana. Leirinähän mulla on tänäkin vuonna Ponilaakson 9. este-/yleisleiri. Meitä on tulossa todella monelta paikkakunnalta jos vertaa viime vuoteen: viime vuonna leiriläisiä oli - mikäli oikein muistan - kolmelta paikkakunnalta ja tänä vuonna ainakin neljältä. Kaikki leiriläiset eivät todennäköisesti ole vielä edes meidän tiedossa, vaikka meillä on muutenkin pieni porukka, vähän vajaa kymmenen olen kuullut ryhmän kooksi. Porukka on paria tyttöä lukuunottamatta tuttu, mutta myös mulle vieraat leiriläiset tuntuvat todella mukavilta. Ikähaarukka on yllättävän suuri, sillä nuorimmat leiriläiset ovat 13 vuotiaita ja vanhin on sitten 17 vuotias! Kaikki ovat kuitenkin suunnilleen samantasoisia eli ratsastusryhmiä on todella vaikea alkaa ennustamaan etukäteen! Kaksi kouluratsastukseen ja neljä esteisiin painottunutta ratsastajaa löytyy tällä hetkellä meidän WhatsApp-ryhmästä.
Forecan 15 vuorokauden sääennuste ennustaa hyviä lämpötiloja ratsastusta ajatellen, mutta Iltalehden pitkänajan ennuste taas ennustaa sadetta jokaiselle päivälle mikä tämän postauksen kirjoittamishetkellä näkyi (24.-27.7). Kurjaa jos sataa koko leirin, viime kesän ukkoset ja yön ja illan sateetkin olivat parempia, vaikka ukkosesta en pidä juuri lainkaan. Tunteja odotan innolla, sillä viime vuoden tunnit olivat todella mielenkiintoisia ja opin jo ensimmäisellä tunnilla paljon uutta. Ja tietysti odotan sitä perinteistä hapotusta, joka osoittautui alun pelon jälkeen todella hauskaksi jutuksi. Ja ehkäpä saan leirillä vihdoinkin heitettyä sen talviturkinkin pois mikäli en nyt rannalle pääse ennen ensi viikkoa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti