sunnuntai 2. elokuuta 2015

Ponilaakson ÄNK-ÄNK-ÄNKYTTÄJÄT 2015

Sain juuri käyttöön uuden koneen, jossa on pienemmät näppäimet kuin vanhassa, joten kirjoitusvirheitä saattaa olla enemmän kuin normaalisti! :)



Oon nyt kotiutunut tämän kesän leiriltä - itse asiassa olen ollut jo päivän töissäkin - ja pakko myöntää, että tänäkin vuonna viikko oli aivan mahtava! Meidän porukka oli sopivan pieni, joka oli todella hyvä juttu. Ikähaarukka oli yllättävän suuri, 13-17 vuotta, mutta silti olimme kaikki suunnilleen samantasoisia. Ponilaaksolaisia oli tänä vuonna yllättävän paljon, suunnilleen puolet koko porukasta. Leirillä oli yksi leiriläinen omalla hevosellaan, yksi päiväleiriläinen ja yksi vain tunneilla omalla hevosella käynyt nainen. Teen tämän postauksen lisäksi vielä toisen enemmän kuvapainotteisen postauksen, mihin tulee sitten muita kuin kuvia omasta ratsastuksesta, mm. tarhauskuvia ja pääkuvia tunneilta. Leirihän oli siis sama kuin viime vuonna, tosin päivän lyhyempänä - yleis-/esteleiri tasolla helppo B.

Varoitan - kuvia on sitten paljon, todella paljon... Kuvia on ottanut niin leiriläiset kuin Pinja N. (kankitunti) ja Roosiskin (rataharkat, vikellys?).

Saapumispäivä - perjantai 24. heinäkuuta
Tulin tallille jo kolmelta, puolisen tuntia suunniteltua aikaisemmin, joten jouduin hetken odottelemaan muita. Pikkuhiljaa alkoi porukkaa tulemaan, jonka jälkeen alettiin tutustua paremmin toisiimme. Meidän WhatsApp-ryhmässä oli vain kuusi leiriläistä kahdeksasta, joten varsinkin mulla oli alkuun ongelmia tutustua näihin vieraisiin. Lopulta kuitenkin paljastui, että tytöt kävivät Ponilaaksossa tunneilla ja sitten vasta osasin yhdistää nuoremman tytön ja hänen Insagraminsa, jota seurasinkin jo. Vähän yli neljä sitten mentiin talliin, jossa Marjo kertoi vähän leirin kulusta ja kaikki kuulosti todella hyvältä.

Ensimmäinen tunti oli luonnollisesti istuntatunti ja Marjo oli laittanut mulle Rutun. Olin todella tyytyväinen ja aloinkin hoitamaan jo valmiiksi sisällä ollutta hevosta. Tunti aloiteltiin perus ravivolteilla pitkien sivujen keskelle ja käyntisiirtymisillä lyhyiden sivujen keskelle. Alkuun mulla oli nappulat hieman kateissa, joka aiheutti sen, että siirtymiset eivät olle kovin siistejä. Laukka oli pientä kaahottamista alkuun. Marjo pisti jokaisen istunnan myös kädestä pitäen ruotuun, ja asento johon meidät pistettiin tuntui alkuun todella luonnotomalta, mutta tunnin edetessä siihen tottui. Ympyrällä työskenneltiin sekä ravissa että laukassa. Keskellä olevalle puomille tehtiin myös pari laukanvaihtoa, jotka sujuivat Rutun kanssa heti vaikken vaihtoja olekaan juuri treenannut. Loppuun otettiin myös perinteinen 2 minuutin hapotus, joka alkoi ottamaan loppupeleissä oikeaan nilkkaan todella ikävästi...
Illalla saatiin päätettyä, että raahataan patjat aulaan ja nukutaan siellä. Patjojen raahaamisessa meni hetki, sillä ne eivät olleet mistään kevyimmästä päästä.





1. päivä - lauantai 25. heinäkuuta
Heräsin jo todella aikaisin, kuuden maissa - herätykseen olisi ollut siitä vielä pari tuntia, mutta uni ei vain tullut silmään. Päivän ensimmäinen tunti oli kavalettitunti, jonka menin Rutulla. Työskentely aloitettiin pääty-ympyrällä, jolla oli 2 puomia. Meidän piti saada molempiin väleihin saman verran laukka-askeleita tai korkeintaan yhden askeleen ero. Saatiin Rutun kanssa väleihin 10-11 askelta, joten olin tyytyväinen. Alettiin tulemaan sitten oikeassa kierroksessa puomia ja ristikkolinjaa. Puomin ja linjan ensimmäisen ristikon väliin tuli neljä laukka-askelta ja ristikoiden väliin kuusi. Tultiin alkuun liian lujaa, jolloin askeleita oli linjalla usein vain viisi. Jouduinkin tulemaan yhdellä vuorolla peräti kolme kertaa peräkkäin, jotta vaadittu kuusi askelta saatiin mahtumaan. Uskalsin kerrankin ottaa kunnolla kiinni, jolloin Ruttu lyhensi laukkaansa selkeästi. Hämmennyin tilanteesta, sillä yleensä ollaan vain kaahotettu eteenpäin. Tultiin vielä vasempaan kierrokseen rata, johon kuului ristikkolinja, puomi ja linja johon kuului pieni pysty ja kolmen ristikon innari. Loppuun otettiin "kisa", jossa puomiväliin tuli saada mahdollisimman paljon askelia ja toiseen suuntaan vielä saman verran. Jäätiin yhden askeleen päähän!






Iltatunti oltiin yhtenä ryhmänä maastossa, sillä Sanna Siltakorpi tuli pitämään kaksi estevalmennusta neljältä. Maastoon sain Sepon ja se oli todella kiva, ei liian reipas muttei liian laiskakaan. Ylämäet usein rämmittiin ylös Sepon pysähtyessä mäen jyrkimmässä kohdassa, enkä voinut olla yhtään nauramatta! :D

2. päivä - sunnuntai 26. heinäkuuta
Aamulla meillä oli koulutunti, jonka menin Delhillä. Aiheena meillä oli lyhennykset ja pidennykset. Delhi oli todella jäykkä, enkä saanut taipumaan sitä mihkään suuntaan. Toisaalta en osannut ratsastaa koko ponia, joten Marjo joutui näyttämään kädestä pitäen miten sitä ratsastetaan. Laukassa Delhi kaahotti alkuun hevosten perässä, mutta lopputuntia kohden laukkakin tasoittui. Otettiin vielä muutamat ravipidennykset/keskiravit, en muista kummat, - kahdella ensimmäisellä kerralla annoin liian epäselvät avut ja nousi laukka, mutta kaksi viimeistä olivat oikein onnistuneet pätkät.




Illalla meillä oli estetunti, jonka aiheena oli sarjat ja suhteutetut ja tunnille sain jälleen Rutun. Tunti sujui oikein mukavasti ja hypyt osui kohdilleen. Viimeisen radan korkeus - joka näkyy videolla - oli muistaakseni 80-90cm.


3. päivä - maanantai 27. heinäkuuta
Maanantai olikin mulle oikea ponipäivä! Ainut päivä, jolloin menin molemmat tunnit poneilla, muuten meninkin pääosin Rutulla hevosilla. Mulle jäi sunnuntain koulutunnista sen verran huono maku suuhun, että toivoin kankitunnille Delhiä, jonka sainkin. Poni oli jo edellisellä ilman satulaa -tunnilla, joten mulla oli kivasti aikaa kuvata tuntia. Menin talliin sen verran myöhään, että kävin nappaamassa kypärän, kengät, kannukset, raipan, kanget ja satulan maneesille. Kanget olivat yllättävän helpot laittaa ja pääsinkin suht nopeasti kyytiin. Alkuun Marjo kertoi hieman kangesta ja yritinkin kovasti painaa kaiken mieleeni, olihan kerta ensimmäinen kun menin kangilla. Pidin kangen suht löysänä varsinkin alkutunnista, sillä Delhi alkoi hakeutua pyöreämmäksi aika nopeasti. Laukassa ja sen jälkeen oli alkuun vaikeuksia pitää pyöreämpi muoto, mutta tunnin edetessä alkoi sekin säilymään. Tehtiin aika paljon tehtäviä samalla aiheella mitä edellisenä päivänäkin ja Delhi tuntui paljon paremmalta ratsastaa, taipuikin paremmin. Edellisen päivän tehtävien lisäksi tehtiin avotaivutuksiakin ja muutamia sulkutaivutuksiakin, sekä käynnissä että ravissa. Tein jo pientä suunnitelmaa syksyä varten, mutta siitä sitten myöhemmin syksyllä mikäli suunnitelma pitää kutinsa... ;)










Iltapäivällä meidän ryhmällä oli ilman satulaa -tunti, joka alkoi suorastaan pelottamaan mua nähdessäni listan: Balle. Viime kerrasta oli kulunut puolitoista vuotta, eikä sekään sujunut kovinkaan hyvin. Kaiken lisäksi aamun ilman satulaa -tunnilla Ballen ratsastaja oli tippunut kahdesti. Tamma myös menee lujaa ja kieltelee, joten en odottanut tuntia kovin innokkaasti. Marjo uhkasi vaihtaa mulle Mussun jos jatkaisin valittamista ponista, joten siihen nähden olin kuitenkin ihan tyytyväinen. Luulin myös, että olisin aivan älyttömän pitkä, mutta kuvia katsoessa en kovin pitkä loppujen lopuksi ollutkaan... Olin alkutunnin todella jännittynyt, mutta leikkien ja parin hyppykerran jälkeen aloin pikkuhiljaa rentoutumaan.



Näköjään oli hauskaa, vaikka mummoponi veikin välillä ihan 6-0... :D Tässäkin hypyn jälkeen jouduin jarruttamaan seinään.

Pariesteratsastuksessa parikseni osui Eppu ja Fredi ja totesin heti, että he menevät edessä - ruuna kun oli sopivan hidas, joten saattaisin pitää edes jonkinlaisen kontrollin Balleen. No, mitenkähän siinä sitten loppujen lopuksi oikein kävikään..?


(C) Inka, parempilaatuiset kuvat laitan vaikka seuraavaan postaukseen! :) Instagramista löytyy toinen kuvasarja tästä.


Jep, alashan sieltä tultiin - ja aika kipeästikin vielä. Olin ehkä hieman huonosti selässä hypyn jäljiltä ja Balle tekikin tiukemman kurvin mitä odotin, joten tulin sitten suoraan kankulleni alas. Pystyin kävelemään ja hengittämään normaalisti, mutta istuin penkillä hetken ennen uudelleen selkään kapuamista. Hyppäämisen jätin suosiolla siihen, sillä takapuoli kesti juuri ja juuri ratsastamisen. Seisottiinkin siinä sitten hetki, mutta uskaltauduin kuitenkin lähteä mukaan etanaan ja rakettiin - "etanana". Eihän Balle nyt mikään etana ollut ja meinasin tulla pariinkin otteeseen alas ja Marjo oli vähän kauhistuneen näköinen yrittäessäni jarrutella mummoponia. Ja kyllä, matkassa oli vahvemmat kuolaimet kuin perusnivelet :') Illalla rakentaessamme seuraavan päivän esteitä sain Mintulta nimen kakkaukko - mulla ei oo vieläkään kunnolla tietoa, että miksi...


4. päivä - tiistai 28. heinäkuuta
Tiistai olikin meillä varsinainen hyppypäivä, sillä molemmilla tunneilla hypättiin. Jo edellisenä päivänä saunassa veikkailimme Emman, Ellan, Himmun ja Viivin kanssa seuraavan päivän ratsuja ja kaikki olivat sitä mieltä, että mulle osuu Ruttu - ja niin osuikin. Olin vähän varovainen kipeän häntäluun takia, mutta loppujen lopuksi se ei oireillut ollenkaan: pisteet siis särkylääkkeille, joita otin mukaan ja yöksi ottamalleni vähän vahvemmalle pillerille, jonka sain Emmalta - kiitos vielä! Ei mennyt aamun tunti kuitenkaan aivan putkeen. Kyseessä oli erikoisestetunti, jonka yhtenä esteenä oli vesihauta. Tiesin sen tuottavan vaikeuksia meille, ja alun kiellot johtuivatkin siitä etten vaatinut tarpeeksi. Ja vaikka aloinkin vaatimaan kunnolla niin silti mentiin jatkuvasti ohi. Kyllä me yli päästiin, mutta molemmilla kerroilla siihen meni aikaa - paljon. Toinen vaikeuksia tuottanut este oli kapea, jolla Ruttu suorastaan kettuili mulle. Rata sentään sujui todella kivasti, vaikkakin kapea tuotti edelleen hieman vaikeuksia ja hauta jätettiin pois suosiolla...






Ruoan jälkeen ennen illan tunteja meillä oli vikellystä. Päästiin myös juoksuttamaan, mikä oli todella kivaa vaikka alkuun vähän epäilinkin omia taitojani - juoksutus kun oli mulle uusi juttu. Olinhan mä tietysti nähnyt moneen otteeseen miten se tapahtuu, mutta se että osaanko oli asia erikseen. Hyvin se loppujenlopuksi sujui, vaikka Kati alkoikin hyytymään loppuajasta. Mut pistettiin makaamaan Katin selän päälle väärinpäin ja pysyinkin suht helposti kyydissä kierroksen verran, jolloin tuli tunne että tipun alas.





Illalla meillä oli ratatunti, joka mentiin niillä hevosilla joilla kisatkin. Mulle oli laitettu Ruttu ja nyt aioin vaatia hevoselta kunnolla. No, mitenkäs vaadit kun tunti sujui kuin heinänteko? Ruttu hyppäsi kaikesta, jopa kapean. Hautahan me tosiaan purettiin aikaisemmin päivällä, sillä Marjo päätti ettei sitä hypätä enään.










Illalla hevosten sisäänhaun jälkeen lähdettiin kävelemään mökille, jossa uitiin, saunottiin ja syötiin vohveleita ja makkaraa (vink vink ;) ). Vintillä pohdittiin vielä meidän leirille nimeä ja keksittiinkin monia ehdotuksia, mutta ylivoimaisesti suosituimmaksi nousi ÄNK-ÄNK-ÄNKYTTÄJÄT - ja kyllä, se kirjoitetaan isolla, ei missään nimessä pienellä. Jutut oli myös aika mielenkiintoisia ja niitä tallentuikin muistikortille, oli mielenkiintoista kuunnella niitä jälkikäteen...

5. päivä - keskiviikko 29. heinäkuuta
Leirikisapäivänä odottelimme omasta mielestämme liian kauan kisojen lähtölistoja, ja kun ne vihdoin tulivat leukani tipahti järkytyksestä. Ratsun tiesinkin jo, mutta se, että hyppäisin 90cm radan oli jo ihan vähän liikaa. Viime vuonna rata oli sentään 80-90cm, mutta nyt kaikki kapeaa lukuunottamatta olivat 90cm. Kyllähän Ruttu nyt yli menisi, mutta silti. Pääsin liputtamaan muutamaa rataa, tosin sain ehkä yhden ratsukon liputettua muiden saadessa hylyt tippumalla tai kieltämällä ulos.

Ruttu tuntui verkkassa tosi hyvältä ja se oli menossa juuri sopivaa vauhtia esteille. Pillin sitten soidessa se normaaliin tapaansa kiihdytti hieman vauhtia. Rata sujui neljäntenä esteenä olevalle sarjalle saakka hyvin. Siellä päästin Rutun liian pitkäksi, jolloin sarjan A-osan puomi tuli alas. Siinä vaiheessa meni ajatukset sekaisin ja tultiin hieman kiemurrellen kapealle. Seuraava puomi tulikin sitten portilla, tosin se ei yllättänyt sillä oltiin tiputettu se aikaisemminkin leirin aikana. Perusradan viimeisenä ollut muuripressu meni hyvin. Uusintarata mentiin ilman aikaa ja Marjo sanoi sen olleen todella sujuva. Kyllähän ne puomit suututtivat hieman, mutta annoin asian olla - onneksi oli kyseessä vain leirikisat ja on sitä (leiri)kisoissa tullut ennenkin huonosti ratsastettua. Lisäksi puomit oli täysin oma moka, sillä päästin hevosen liian pitkäksi.


Taaskaan en tiedä olenko enemmän este- vai kouluratsastaja, sillä esteetkin alkoivat leirin aikana kiinnostamaan enemmän. Viime vuonnahan päätin olevani enemmän kouluratsastaja, nyt en osaa sanoa enään lainkaan. Nää parin kuukauden tauotkin tuntuu tekevän mun istunnalle hyvää: viime vuonna paremmaksi muuttui istunta sileällä ja nyt esteistunta tuntui muuttuvan silmänräpäyksessä. Vielä kun senkin saisi toimimaan muillakin hevosilla kuin vain Rutulla... :'D


Meidän leiri oli yksinkertaisesti aivan mahtava. Tippumisilta välttyi vain kaksi leiriläistä (+ vain tunneilla käynyt) ja niitä tuli muutenkin lähes joka päivä. Ruoka oli taivaallista niinkuin ennenkin, juttua riitti ja solmittiin uusia ystävyyssuhteita. Oltiin oikea lanittaja- ja änkyttäjäporukka, sillä aina kun oli vapaa-aikaa niin lähestulkoon jokainen pelasi Hill Climb Racingia eikä kukaan osanut puhua änkyttämättä. Milloin sanottiin puomia tolpiksi ja toisinpäin tai muuta vastaavaa. Toivottavasti änkyttäjät nähdään vielä ♥

4 kommenttia:

  1. Hihii, kivaa että sulla oli mukava leiri!:) En vielä reilu vuosi sitten olisi uskonut että hyppäät 90cm rataa noin nätisti(ei siis millään pahalla;D!!)
    Selailin muuten pari pv sitten sun blogin vähän "vanhempia" postauksia(ok alkukesältä mut kumminki) ja siellä pyysit vinkkaamaan tallia joka pitää kesälläkin irtotunteja. No nythän alkaa jo about viikon päästä koulu ja ponilaakson tunnit jne, mutta yhden tuttuni blogissa oli postaus sarja, jossa hän kävi aina silloin tällöin "testaamassa" lähikuntien talleja, eli kävi irtotunnilla tai parilla. Tykkäsin tästä sarjasta ja ajattelin että jos haluaisit myös kokeilla? Ekaksi talliksi ehdottaisin ruoveden ratsutallia, olen itse käynyt leireillä ja tunneilla, mutta jouduin lopettamaan kun muutimme, olisi kiva kuulla jonkun muun vinkkelistä millainen paikka on.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos paljon! Ihanaa kun on näitä positiivisiakin anoja, netissä kun tuppaa yleensä törmäämään niihin epämiellyttäviin.

      Tuo "postaussarja" ei kuulosta kyllä lainkaan huonolta idealta. Ainut asia oikeastaan mikä hidastaa tämän mahdollista toteutumista on se, että mun on vaikea saada kyytejä eri talleille kun perheessä on allergisia. Ja toisekseen täällä on hyvin vähän ratsastuskouluja, taitaa juuri tuo Ruovesi olla lähin sellainen jolla en koskaan ole käynyt ja sinnekin on matkaa 40km. Mutta pistetään totta kai harkintaan - ja eihän niitä talleja sentään joka viikko tarvitse katsastaa, onneksi :D

      Poista
  2. mikä suunnitelma?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tästä myöhemmin syksyllä. Tiedän, että lukijat haluavat aina tietää kaikki pienetkin suunnitelmat, mutta nyt haluan pitää teitä pienessä jännityksessä. Tämä koskee kuitenkin Delhiä ;)

      Poista