Pelkojen kohtaaminenko?

Perjantaiselle tunnille lähdin ihan hyvillä mielin, osin siitä syystä, että koko päivän oli satanut lunta, joka lisää valoisuutta jonkinverran. Fiilis kyllä hieman latistui nähtyäni listan: Mussu ja puomit. Noh, ei siinä muu auttanut kun lähteä hakemaan poni karsinasta käytävälle hoidettavaksi. Ponit olivat kaikki ihanan märkiä, joten kuivasin Mussun nopeasti ennen harjaamista. Vuorauduin kaiken varalta turhaliiviin, sillä luotto poniin ei ole ihan mikään paras mahdollinen. Tuntui oudolta varustaa ponia, joka ei sano mitään satulan laitosta - Mussu kun ei edes pullistellut, mihin olin esimerkiksi Delhin kanssa tottunut. Olin jälleen ajoissa, jos siis vertaa siihen milloin normaalisti olen valmis.

En ole ollut tosiaan Mussun selässä enkä juurikaan tekemisissäkään sen jälkeen kun viimeksi tipuin tammikuussa pahemmin. Voitte siis kuvitella, millaiset fiilikset mulla oli maneesiin tullessa. Sinäänsä ihan hyvä, että kyseessä oli puomitunti eikä estetunti, sillä muuten olisin varmaan tullut aivan kalpeana maneesiin - nyt tulin vain hipihiljaa. Poni tuntui niin pieneltä ja kapealta istuessani sen selkään, vaikka se ei Delhiä kovin paljon pienempi mielestäni olekaan. Alkuun mulla menikin hetki löytää edes jonkinlaiset nappulat ja oikeaan kierrokseen ne löytyivätkin suht nopeasti. Vasemmassa kierroksessa huomasin ponin puskevan ympyröillä kovasti sisäänpäin, joten sain tehdä kovasti töitä sen suhteen jo heti alkuun. Ensimmäinen tehtävä oli simppeli: tullaan kevyessä ravissa kolme kolmen puomin sarjaa pituushalkaisijalla. Kaksi viimeistä sarjaa olivat laukkaväleillä. Tehtävän tarkoitus oli saada meidät ratsastamaan aktiivisesti eteen, jotta puomit eivät kolisisi. Tehtävä sujui ihan kivasti, muutamia kolauksia otettiin mutta olin tyytyväinen.

Tehtävää muutettiin hieman. Sarjojen väliin otettiin pysähdykset, joista jatkettiin seuraavalle sarjalle. Pitkille sivuille otettiin laukkaa ja tehtiin kaksi laukkavolttia. Suunnan sai siis itse valita, itse menin vuoroin vasemmalle ja vuoroin oikealle. Tämäkin sujui ihan kivasti, paremminkin olisi kyllä voinut mennä. Muutettiin tehtävää vielä niin, että jätettiin pysähdykset pois ja nostettiin laukka ensimmäisen sarjan jälkeen. Sain patistaa Mussua reippaampaan laukkaan oikein kunnolla, mutta laukassa puomit sujuivat mielestäni parhaiten. Välikäyntien jälkeen siirryttiin neliölle L-päätyyn. Maneesin keskellä oli kaksi puomia, joiden välissä oli yksi laukka-askel. Linjalle ei saanut kääntyä liian aikaisin eikä siltä saanut kääntyä poiskaan liian aikaisin, vaan piti tehdä huolelliset kulmat. Tehtävä oli todella kiva ja siinä sai huomata aika nopeasti ponin mahdollisen kuurouden sisäpohkeelle. Mussu tosiaan oli ainakin alkuun hieman kuuro pohkeelle, mutta pikkuhiljaa tuli ne kunnon kulmatkin - ei ehkä mitenkään täydellisesti, mutta huomattavasti parempina kuin hetkeä aikaisemmin. Menin tehtävän lähes kokonaan kevyessä istunnassa, sillä se tuntui paljon luontevammalta. Tehtävän loppuun tehtiin laukanvaihto jälkimmäiselle puomille ja vaihdettiin suuntaa. Laukka vaihtui - yllätyin siitä kovasti, ne(kään) kun eivät ole ihan mitään vahvuuksiani - mutta suoraan ratsastus unohtui. Totta kai se unohtui, kun keskityin niin kovasti siihen laukanvaihtoon! Toisella kerralla sitten jäi ristiksi, mikä ei yllättänyt.

Välikäyntien jälkeen tehtiin pieni pujottelutehtävä ja siinä ohessa koko ryhmä keskusteli ensi kesän leireistä. Tämän jälkeen otettiin vielä yksi laukkatehtävä, johon sisältyi laukanvaihtoa. Aloitettiin vasemmassa laukassa ja ylitettiin samat puomit mitä edellisessäkin tehtävässä, samalla tavalla neliöllä, jatkaen seuraavalle samanlaiselle puomilinjalle. Jälkimmäisellä puomilla laukanvaihto ja neliö oikealle ja saman linjan ylitys ja laukanvaihto jatkaen neliötä vasemmalle. Laukanvaihdot olivat kieltämättä aina joko ristiä tai sitten vaihtoa ei tullut lainkaan. Viimeinen vaihto taisi onnistua. Olin kuitenkin tyytyväinen, sillä en tippunut vaikka välillä semmoinen fiilis olikin Mussun kiskaistessa puomilla päänsä alas. Pelko alkaa ehkä pikkuhiljaa olemaan ohi, mutta esteille en kyllä ehkä ponin kanssa vielä lähtisi... Muutenkin Mussu tuntui todella pieneltä, sillä välillä tuli olo, että poni lähtisi alta sivulle.