Se tunne, kun et muista tunnista juuri mitään... Varautukaa siis todella pikaisesti kirjoitettuun tekstiin!
Mielenkiintoinen - siis erittäin mielenkiintoinen - tunti taas takana. Ja tämähän tietysti johtuu täysin omasta hevosvalinnastani. Jep, tälläkin viikolla saimme valita hevoset estetunnille. Sijaisena meillä oli taas vanha tuttu Sara. Mietin pitkän aikaa mun todella hyviä vaihtoehtoja läpi. Vaihtoehtoja ei tosin ollut montaa sillä halusin laittaa hevosen itse valmiiksi tunnille - eli selventääkseni hevonen ei saanut olla edellisellä tunnilla - ja lisäksi karsin pari hevosta pois laskuista kokonaan, jälkimmäiseen kuului näin esimerkkinä Lätty. Jäljelle jäi siis vain pieni ja pyöreä ponikatras: Kati, Delhi, Ballerina ja Mussu. Päädyin ehkä turhan uhkarohkeaan valintaan, mutta näin jälkikäteen ajateltuna päätös ei ollut mitenkään huono.
 |
| Kännykkälaatuisia kuvia tälläkin kertaa. 1 Poni on turhan utelias kun yritän kuvata karsinassa 2 Ulkopuolelta onkin sitten helpompi kuvata - kaltereista huolimatta |
Päädyin siis Mussuun. Mussullahan on todella mielenkiintoinen hyppytyyli, ja moni on tippunut hypätessään sillä. Viime kesän leirivideossa onkin kuvasarja tästä. Mussulla olen mennyt viimeksi joskus keväällä, ja mulla oli erittäin hatarat muistikuvat siitä että olisin tykännyt ponista. Mun oli aivan pakko nauraa istuttuani Mussun selkään: reippaasti yli kuukauden olen ratsastellut vain hevosilla ja nyt kapusin noin 130 senttisen ponin selkään.
Ensimmäiset hypyt meni aika kivasti, mutta heti totesin Mussun hypyt aivan kamaliksi - laukan täytyi todellakin olla reipas ettei tullut niitä pieniä töpöaskeleita ennen estettä. Laukkakin oli mielestäni kamala istua, tiedä sitten oliko ristilaukkaa vai muuten niin epätasaista. Aloitettiin ihan perus suhteutetulta linjalta, jonka esteet olivat ensin ristikoita. Tämän jälkeen ensimmäinen este nostettiin pystyksi, ja kavio kolahti puomiin. Tässä vaiheessa taidettiin tehdä myös tiukka käännös kohti seinää jatkaen uraa pitkin. Toinenkin nostettiin pystyksi: ensimmäinen kierros meni ihan hyvin, mutta toisella alkoi sitten taas tapahtua. Tultiin tosi huonosti, jonka seurauksena ohjat tipahti käsistä ja jalustimet repi yhteistyösopimuksen irti. Tajusin ihan liian myöhään - eli juuri ennen jälkimmäistä estettä -, että pitäis kääntää poni pois linjalta ja näin mentiin yli todella tyylikkäästi: minä tasapainoillen ponin kaulan päällä - myöhemmin ponin niskassa - ponin katsoessa ilkikurisesti ympärilleen pää maata viistäen. Tässä vaiheessa muakin nauratti vielä, mutta kun kuului kunnon tömähdys ja pientä kipua vasemmassa lonkassa, ei naurattanut enää yhtään. Nyt itse asiassa naurattaa - ja paljon! :D Ennen uudelleenyritystä annoin toisen ratsukon mennä ensin, sillä vaikka tulin lonkka edellä käynnistä maahan, oli silti osa ilmoista tullut pihalle. Uusi yritys menikin sitten paremmin.
Pieni radanpätkäkin meni ihan kivasti, vaikka tässäkin meinasin tippua pariinkin otteeseen. Rata meillä oli seuraava: suhteutetun ensimmäinen este, lävistäjällä oleva okseri, suhtetettu linja, tiukka käännös oikeaan kohti seinää, lävistäjän okseri, pituushalkaisijalla oleva 1-2 askeleen ristikkosarja, jonka jälkeen 90 asteen kulma kohti kavalettia. Tässä vaiheessa mentiinkin kaasu pohjassa koko rata pariin kertaan ja olin todella tyytyväinen. Mussu ei kieltänyt kertaakaan, vaan hyppäsi jokaisen esteen kunnolla, vaikkakin vähän omituisesti. Kuski vain sääti omiaan siellä selässä, ja laukassa mun jalat heilu jatkuvasti - ehkä noi pikkuponit alkaa olemaan jo historiaa ja täytyis siirtyä niihin yli 140 senttisiin, mut tässä tapauksessa oli tosiaan valittava Ballerinan ja Mussun väliltä, sillä Kati ja Delhi ovat ehdoton ei mun kohdalla. Jos vain löytäisi ne oikeat nappulat niin saattais mun ja Mussun yhteistyöstä tullakin jotain ;)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti