torstai 27. marraskuuta 2014

Muistellaan vanhoja

Ei, nyt ei ole kyse vanhojen tansseista - ne on vasta tulossa muutaman vuoden päästä. Nyt on kyse jostain aivan muusta...

Tunnistaako joku yllä olevan kuvan hevosen pelkkien jalkojen perusteella? Vanhan blogin lukijat saattavatkin, mutta uusimmat eivät - näitä jalkoja, edes yhtä karvaakaan, en nimittäin itsekään ole nähnyt lähes vuoteen. Lauantaina näin ensimmäistä kertaa ne vanhat tutut hevoset kahta lukuunottamatta - rest in peace ♥ - ja yhden uudenkin tuttavuuden sekä tietty niitä muutamia tuttuja naamoja. Talli oli muuttunut ja hevosten karsinpaikat vaihtuneet jonkin verran, mutta tallihenki ja meininki yleensäkin oli se tuttu ja vanha. Raksuttaako jo?

Nuori herra on täyttänyt pyöreitä - 10 vuotta täynnä! ♥
Arvasitko oikein? Kyseessä nimittäin oli Santerin - tai lyhemmin Santun - jalat. Kävin tosiaan lauantaina Mikkolassa ensimmäistä kertaa reiluun 11 kuukauteen. Jouduin oikeasti hengittelemään hetken ennen kuin kävelin tallipihalle koivukujan läpi. Hymyhän siinä heti nousi huulille, kun eräs tallityöntekijä jonka olen nähnyt vain nopeasti vilaukselta välillä bussissa tuli halaamaan heti ensimmäisenä ja kyselemään kuulumisia. Paljon rohkeimmin mielin astuin sitten ylätalliin, jossa kohtasin ensimmäisen yllätykseni: oven vieressä asustelivatkin tällä kertaa Kurre ja Sylvi, kun ennen siinä oli tyhjä, Ramin vanha karsina ja Nasti. Tarkemmin katsottuani ympärilleni, huomasin Kurren ja Ramin vanhojen karsinoiden välisen seinän kadonneen, Nastin siirtyneen Sylvin karsinaan, Graffin siirtyneen Lilin karsinaan ja Nickin siirtyneen Ilon karsinaan. Kurren vanha karsina oli jaettu kahtia niin että toinen puolikas oli liitetty Ramin vanhaan karsinaan ja toinen Nickin vanhaan karsinaan, jossa nykyään asuu Iso-Ville. Graffin vanhaa karsinaa oli myös vähän suurennettu, mutta se oli tälläkertaa tyhjä.

Alatallissa paikat olivat lähes samat kuin vuodenvaihteessa: ainoastaan Villen vanhaan karsinaan oli muuttanut Ilo, Liisan vanhaan oli muuttanut Lili ja Pepin vanhaan oli ilmestynyt tallin uusin asukki, 6 vuotias suomenhevostamma Helmi. Ihan samassa kunnossa tamma ei ole kuin vuosi sitten, kuulemma on lomaillut laitumella koko kesän joten mahaa on kertynyt. Aika kivalta tamma kuitenkin vaikutti hoitotilanteessa, ratsastaessa näyttää ja onkin todella tahmean ja vaativan oloinen. Tarkemmin en ala puhumaan tammasta, kun on lähes täysin vieras mulle.

Sylvikin tosiaan porskuttaa menemään, vaikka vanha mamma on jo 26 vuotias. Tyytyväisenä köpötteli alkeistunnilla pieni ratsastajanalku selässään. Voin vain kuvitella, kuinka moni ratsastaja on opetellut ratsastamaan tamman kanssa - varmasti vielä moni tuleekin oppimaan, mikäli intoa työskentelyyn riittää noinkin paljon!

Tallin hoikka tyttö 12 vuotta

Mua niin harmittaa kun kultapojulla on toi koppa... :'( Ilokin on jo 23 vuotias ♥
Pientä jännitystäkin saatiin erään hevosen toimesta, niin mulle henkilökohtaisesti kuin tallille yleensäkin. Varpaani nimittäin tuli liiskatuksi tehdessäni tuttavuutta Helmiin - ihan puhdas vahinkohan se oli, eikä se lopulta kipeää tehnytkään. Mikään varvas ei kuitenkaan murtunut, vaikka aikamoinen painomäärä jalkani päällä olikin - ja jalassahan mulla oli normi tennarit... Myöhemmin päivällä tamma sitten keksi jekuttaa tallilaisia vielä lisää, mutta siitä ei sen enempää.

Tietty mulla oli vähän haikeakin mieli: mietinnän alla on vielä että astunko tuon tallin pihaan enään ikinä, vai käynkö mahdollisesti vielä kerran siellä. Sitten kun on Ilon vuoro siirtyä kaverinsa Mustan luo ikivihreille laitumille, niin voi olla, että tulen käymään, mutta tämäkin on vain ehkä. Tästä päästäänkin sujuvasti vanhuuteen: tallin 12:sta hevosesta neljä on vähintään 20 vuotta vanhoja, ja Lilikin on jo 19. Yksitellen nää kaikki todella hyvät ja tasaiset hevoset, joista osa käy alkeistunneillakin, siirtyvät vehreille niityille. Onneksi on monta hyvää nuortakin hevosta, jotka opetustöitä tekevät. Lisäksi kaksi mun suosikkeihin kuuluvaa tammaa on vuoden aikana siirtyneet sinne ikivihreille laukkailemaan ♥

Mulla on ikävä teitä ja mua harmittaa et en kerenny hyvästeleen teitä ♥


Mä vannon, ja vannon, ja vannon; huomenna mun sekoiluni päättyy, mut ehkä tiedät.
Mä jatkan, ja jatkan, ja jatkan, kunnes sun sydämesi särkyy, ja jätät meidät.
Rakas onnea matkaan, sinä ansaitset kultaa.
Hei älä ikinä enään yhdenkään ihmisen anna sua kohdella niin kuin mä kohtelin, loukkasin ja haavoitin sua.
Älä rakasta ketään, joka voi olla niin julma, mä tiedän että mä loukkasin, loukkasin ja haavoitin sua.

Mä tunnen, mä tunnen, mä tunnen, muistosi lähelläni vielä ja pyydän anteeksi.
Sä löysit, sä löysit, jo toisen ja mun on sun annettava mennä, nyt hänen luokseen.
Rakas onnea matkaan, sinä ansaitset kultaa.
Hei älä ikinä enään yhdenkään ihmisen anna sua kohdella niin kuin mä kohtelin, loukkasin ja haavoitin sua.
Älä rakasta ketään, joka voi olla niin julma, mä tiedän että mä loukkasin, loukkasin ja haavoitin sua.


Oltiin eilen tosiaan Taitaja9-kisassa Ähtärissä. Meidän koululta lähti matkaan kaksi kolmen hengen joukkuetta, ja samalla bussilla tuli myös kaupungin toiselta yläasteelta kaksi joukkuetta, joita vastaan kilpailimme. Pakko on myöntää, että osa tehtävistä tuntui vaikeilta ja yksi tehtävistä näin jälkikäteen mietittynä ja kaveriporukan kanssa juteltua lähestulkoon mahdottomalta. Vai kuinka moni teistä saa erotettua kolmen kananmunan valkuaisen keltuaisesta ja vatkattua käsin siitä niin kiinteä, että se pysyy kulhossa vaikka kulho oli ylösalaisin neljässä minuutissa? Jep, mahdollista se kyllä on varmasti mutta kumpikaan meidän koulun joukkueista ei onnistunut tekemään suoritusta vaaditussa ajassa.

Niinhän sinä kävi, että meidän molemmat joukkueet pääs jatkoon. Olin vähän hämmästynyt, koska meidän suoritukset oli pari rastia lukuunottamatta aika säälittävän oloisia, ja itelläkään ei pokka oikein pitänyt ihan joka tilanteessa - yksi asia jota alan tekemään hermostuessani: nauraminen... Pakko vielä kehua Ähtärin ammattikoulun ruokaa - tai siis jälkiruokaa, köyhiä ritareita. Ikinä aikasemmin en oo köyhiä ritareita syönyt ja ne on kyllä semmosta herkkua että oksat pois! Sämpylätkin oli todella hyviä ja niitäkin tuli popsittua muutama.

Luetaan äikässä parhaillaan jotakin kirjaa, jonka sai itse valita ja itse valitsin kaikkein paksuimman - ja varmaan sekavimman... :D

Koulussa mulla menee ihan kivasti, osa kokeista tuntuu olevan mulle vähän hankalia. Oon nyt yrittänyt panostaa, mutta ei oo näyttänyt auttavan muussa kuin saksassa. Oon alkanu harjotella sanakokeisiin Quizlet-nimisen sovelluksen avulla. Alan usein lukemaan sanoja vasta edellisenä iltana, mut tän sovelluksen avulla ne ainakin mulla jää mieleen tosi nopeesti. Oon nyt kahteen sanakokeeseen käyttäny sitä, ja numerot on ollu 10- ja 10, kun aikaisemmin ne on ollu seiskan ja ysin välillä. Toimii myös enkkuun ja ruotsiin, ja oonkin ajatellu testata sitä niihinkin. Tietääkseni toimii myös muilla kielillä, en ole niin perehtynyt sovelluksen muihin kieliin.

Yhteiskuntaoppi ei oikein suju mulla, ja matikkakin laski kahdella numerolla: avaruusgeometria ei vaan oikein oo mun juttu eikä kyllä tuomioistuimetkaan... Bilsassa oon yrittäny parantaa, ja tänään oli meidän vika bilsankoe joka ei kyllä tainnu mennä ihan niin hyvin kuin viimeksi... Tällä hetkellä mulle on Wilmaan merkitty kokeet äikästä (huomenna), ruotsista (tiistaina), saksasta (torstaina, luojalle kiitos kertaustunnista ennen koetta!) ja enkusta (9.12 tiistaina) että täydellä höyryllä vaan eteenpäin. Niin ja ensi viikon perjantaina meillä on itsenäisyyspäivätanssit, joita odotan innolla!

3 kommenttia:

  1. Mä oon ollut Mikkolassa kesäleirillä neljänä kesänä ala-aste ikäisenä :D Piti nyt mainita kun siitä puhuit :) ja tsemppiä taitaja-kisan jatkoon ja kokeisiin koulussa!

    VastaaPoista
  2. Onko Musta muka mennyt jo vihreille niityille?

    VastaaPoista
  3. Näin olen kuullut - ja mikäli oikein muistan niin kuulin tämän omistajan siskolta/kaverilta :)

    VastaaPoista