tiistai 18. marraskuuta 2014

Räiskäle

Postauksen kuvista ja videoista kiitos Roosikselle!

Tää postaus vähän venähti, mutta kuvien (tai siis muistikortin...) saamisessa kesti muutama päivä. Mun istunta ei ollu ihan mistään parhaasta päästä omasta mielestäni vaativan hevosen takia - iso ravi ei oo oikein mun juttu... :D
Mun leuka loksahti varmaan lattiaan asti kun sain viestin perjantaina ennen puoltaviittä mikä hevonen mun kohdalla luki: Lätty. En ollu saanut siitä kovin mukavaa saatika helppoa kuvaa, joten hieman ristiriitaisissa fiiliksissä astuin talliin - parikymmentä minuuttia myöhässä. Pikainen harjaus, kannusten laitto ja varustus ja olimme ihan aikataulussa.

Meno näytti varsinkin alussa aika pitkälti tältä...


Tuntihan ei mennyt ihan kaikkein parhaiten, mutta paljon paremmin kuin olin kuvitellut. Kuvitelmissani koko tunti olisi mennyt tappelemiseen siitä että laukataanko vai ei, mutta laukkaverryttelyssä yllätyin kun laukka nousikin ihan siltä seisomalta. Ja Lätyn laukka tuntui muuten tasaiselta raviin verrattuna! Harjoitusravissa heiluin kuin heinämies ja kädetkin heilui joka suuntaan.

... välillä näytettiin tältä (nauroin tälle muuten pitkän aikaa, mitähä mä oon taas säätäny tuol)...


Aloitimme varsinaisen työskentelyn kolmiolla - ilman jalustimia. Kolmion kulmissa meidän piti taivuttaa ulos ja kääntyä seuraavalle kolmion sivulle. Tehtävä sujui alun hakuilun jälkeen hyvin vaikka käynti tuntui aika hitaalta. Tehtävää muutettiin sen verran, että taivutettiin sisään. Tehtävä tehtiin kumpaankin suuntaan hetki käynnissä, jonka jälkeen kokeiltiin samaa ravissa, jolloin yhteen kulmaan tehtiin pieni voltti. Voltin kanssa tuli pieniä ongelmia, mutta muuten tehtävä sujui. Ravattiin hetki ympyrää, jonka jälkeen laukkasimme kolmiota. Alussa meillä oli taas ongelmia, ja saatiin aikaseksi kunnon pukkisarjojakin - pari kertaa olin lähellä tippua, mutta pysyin lopulta kyydissä. Näitä pukkeja tuli sitten pitkin lopputuntia, aina laukkatehtävissä. Laukattiin vielä ympyrällä pari kierrosta - pukkien kera.

... käyntiin siirtyessä näytettiin aina tältä...

















... mutta suht hyvinkin me mentiin!

Otettiin jalustimet takaisin ja alettiin sitten tulemaan kolmikaarista kiemurauraa. Ensimmäisessä tehtävässä tultiin L-päädystä ravissa ensimmäinen kaari ja pituushalkaisijalla nostetaan oikea laukka ja tehdään voltti, jonka jälkeen siirrytään käyntiin. Seuraavan kaaren huipulla nostetaan vasen laukka ja laukataan voltti, jonka jälkeen siirrytään käyntiin. Viimeinen kaari meni samalla tavalla kuin ensimmäinen, mutta voltin jälkeen jatkettiin ravissa. Lätyn kanssa tapeltiin taas laukannostoissa, mutta varsinkin keskimmäisen kaaren laukkoihin olen tyytyväinen - Marjo nimittäin oli juoksutusraipan kanssa partioimassa sillä kaarella.
Tehtävä muuttui toiseen kierrokseen jonkinverran: jätimme voltit ja käyntisiirtymiset pois, ja vaihdoimme laukan ravin kautta. Kerran mentiin vastalaukassa kaari, mutta en alkanut sitä vaihtelemaan kun laukka kumminkin nousi - ja se oli yksi tunnin tavoitteista. Loppuravit mentiinkin sitten aikas vauhtia, samoin loppukäynnit - eräs tuntilainen sanoikin että se on aina loppukäynneissä todella reipas.



Pistäkää mutterista laatua paremmaksi! Kolme pätkää tunnilta: ravia, pukkeja ja laukkaa.

Kaikenkaikkiaan onnistunut tunti. Ennakkoluuloista ja epäilyksistä huolimatta Lätty oli todella mukava hevonen, jolla voisin mennä uudestaankin. Hengissä selvittiin, vaikka maneesiin astuttuani sanoinkin Marjolle ettei tältä tunnilta selvitä elävänä. Ravi tosiaan oli aika hirveä istua, mutta välillä pystyin istumaan pomppimattakin. Kuten pari postausta aikaisemmin kerroin keränneeni huimasti lisää itseluottamusta ratsastuksessa, ei se mennyt yhtään hukkaan. Aloin pohtimaan, että jos vuosi sitten olisin Lätyn selkään olisin kavunnut ja tehnyt samat tehtävät, ei tunnista olisi tullut yhtään mitään: aika todennäköisesti olisin tullut sieltä alas aika nopeasti, enkä suinkaan vapaaehtoisesti. Pikkulinnuilta kuulin myös saaneeni kehuja kehittymisestäni - ja kehuja antaneet ovat yhtä lukuunottamatta hevosenomistajia (hahaa, touchdown teille ratsastuskoulun aikuisille jotka olette väittäneet ettei kehitystä ole, ja kyllä: pikkulinnut lauloivat tästäkin).


5 kommenttia:

  1. hyvä postaus ja meet hyvin!:-)

    VastaaPoista
  2. No, noi kuvat on aika huonolaatusia, mut muuten tosi kiva postaus ja menitkin varmaan paljon paremmin kun kuvista näkyy!:) Oot kehittyny hurrrrjan paljon :-)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Joo tosiaan, maneesissa on hirveen vaikee ottaa kunnon kuvia mutta video on sentään hyvälaatunen! :)

      Poista
  3. Joo Lätty ei oo kyllä mikään helppo otus, mullakaan ei sen kanssa oikeen synkkaa, koska en oo siitä ikinä tykännyt :D mutta tollaiset vaikeat kyllä kasvattavat omalla laillaan itseluottamusta, kun joutuu vähän haastamaan itseään!

    VastaaPoista